Liiketoimintajohtajalta: Koronapandemia vaikutti rajusti vientiin ja Finnveran suuryritykset-­liiketoimintaan

Monilla vientitoimialoilla vanhat tilauskirjat kantoivat vuoden 2020 yli. Uusien hankkeiden käynnistyminen hidastui, mutta rahoituksen merkitys vientikauppaneuvotteluissa kasvoi. Finnveran yhteiskunnallinen rooli korostui koronavuonna.

Pandemia iski suuryritykset-liiketoiminnan toimialoista pahiten risteilyvarustamotoimialaan. Pitkittyneet rajoitukset romahduttivat varustamojen tuloksia ja heikensivät luottoluokituksia. Tämä yhdessä makrotalouden huonontuneiden ennusteiden kanssa johti Finnverassa merkittäviin luottotappiovarauksiin. Suuryritykset-liiketoiminnan tulos oli aiemmista vuosista poiketen merkittävästi tappiollinen 848 miljoonaa euroa, kun tulos vuonna 2019 oli 56 miljoonaa euroa voitollinen.

Tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on, miten nopeasti risteilytoimiala toipuu. Suomella ja Finnveralla on osansa globaalisti suuressa meriklusterissa. Maailmalla valmistui viime vuonna 16 uutta risteilyalusta, joista yksi oli joulukuussa Meyer Turun telakalta luovutettu alus. Siihen liittyvä rahoituspäätös tehtiin vuonna 2015, mikä kuvaa rahoituksen pitkäjänteisyyttä.

Finnveran vientitakuilla taattiin 5,5 % Suomen kokonaisviennistä Tullin tavaraviennin ennakkotilaston 2020 mukaan.

Myönsimme vientitakuita ja erityistakauksia 2,9 miljardia euroa ja vientiluottoja 1,1 miljardia euroa. Rahoituksen aleneminen edellisvuodesta kuvastaa talouden ja viennin näkymiä. Rahoituksen euromääräistä laskua selittää yksittäisenä suurena tekijänä uusien alushankkeiden puuttuminen. Toisaalta rahoituksen volyymi vaihtelee normaalivuosinakin yksittäisten suurten hankkeiden ajoittumisen mukaan.

Pandemian laajuudesta huolimatta kaikki vientitoimialat eivät kärsineet samalla tavalla. Esimerkiksi metsä- ja teletoimialoilla suuria investointihankkeita vietiin maaliin, ja Finnverassa tehtiin niihin liittyviä rahoituspäätöksiä. Vientiyritysten tilauskirjat kantoivat vuoden 2020 yli, mutta uusien vientihankkeiden käynnistyminen hidastui. Kauppaneuvotteluihin haettiin aiempaa useammin ennakkotietoa rahoitusjärjestelystä ja sen hinnasta. Tämä kertoo ostajarahoituksen merkityksen kasvusta vientineuvotteluissa. Vientitakuulaitosten rooli tyypillisesti kasvaa maailmantalouden epävarmuuden lisääntyessä.

Koronapandemia ei yksin selitä viennin hidastumista. Esimerkiksi Suomen viennille tärkeässä selluteollisuudessa uusien hankkeiden huippu elettiin jo ennen pandemiaa.

Rooli jälleenrakennuksessa korostui

Finnvera keskittyi poikkeustilanteen strategiassa viennin rahoittamisen edellytysten turvaamiseen. Rooli jälleenrakennuksessa korostui myös kotimaassa. Saimme mandaatin rahoittaa suoraan suomalaisia suuryrityksiä myöntämällä käyttöpääomaa. 

Käyttöpääomarahoitus oli tarkoitettu varaventtiiliksi täydentämään muita rahoituslähteitä, jos yritysten mahdollisuudet rahoituksen saamiseen heikkenevät. Suurten yritysten rahoituksen saatavuus pysyi hyvänä, eikä rahoitusta suurissa volyymeissa tarvittu. 

Tärkeää oli myös se, että kykenimme EU-komission poikkeusmandaatilla laajentamaan luottovakuuttamisen läntisiin teollisuusmaihin, kuten EU:hun. Luottovakuutukset auttavat pitämään kauppasuhteita voimassa hankalinakin aikoina ilman pelkoa luottotappioista, jotka voisivat erityisesti pienemmille vientiyrityksille olla kohtalokkaita. Vakuutusten avulla yritykset voivat parantaa myös kilpailukykyään, sillä ne mahdollistavat maksuajan myöntämisen ostajalle. Luottovakuutuksia myönnettiin kappalemääräisesti edellisvuotta enemmän. 

Rahoituksen vaikuttavuus sai uusia merkityksiä 

Rahoituksen vaikuttavuus on itsekannattavuuden ohella asia, jolla mittaamme onnistumistamme: miten ja millä hinnalla voimme rahoituksellamme edesauttaa vientikauppoja. Vaikuttavuus sai vuonna 2020 uusia merkityksiä, kun mukaan tuli aiempaa vahvemmin roolimme yhteiskunnassa ja vastuullisuus yritysten toimintaedellytysten turvaamisessa. 

Samalla kehitimme oman toimintamme vastuullisuutta. Veimme käytäntöön uudistuneen rahoitustoiminnan ympäristö- ja sosiaalisten riskien hallinnan politiikan mukaisia toimenpiteitä. Ympäristö- ja sosiaalisten riskien arviointi näkyy aiempaa enemmän vientitakuita hakeville yrityksille tänä vuonna, ja tarjoamme neuvontaa vientihankkeiden vastuullisuuskysymysten kartoittamisessa.

Haastava vuosi osoitti, että pystyimme organisaationa joustamaan ja vastaamaan nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen. Kiitos siitä osaavalle henkilöstöllemme, asiakkaillemme ja kumppaneillemme.

Jussi Haarasilta, liiketoimintajohtaja, suuryritykset