Liiketoimintajohtajan katsaus: Kahtiajakoinen toimintaympäristön muutosten ja uusien hankkeiden vuosi

Epävarmuuden kasvaessa vientitakuulaitosten rooli viennin rahoituksessa tyypillisesti kasvaa. Rahoituksen kysyntä jatkui vakaana myös vuonna 2022, ja pystyimme turvaamaan suomalaisten yritysten vientiä maailmalle. Viennillä on suuri merkitys Suomen taloudelle.

Minkälainen vuosi 2022 oli viennin rahoituksen näkökulmasta?

Vuosi oli hyvin kahtiajakoinen. Rahoituksen kysyntä oli vakaata, suomalaisen teollisuuden jälkisyklisyys näkyi selvästi ja pitkäkantoiset hankkeet kantoivat yli suhdanteen. Toisaalta koronapandemia ja Venäjän aloittama hyökkäyssota vaikuttivat Finnveran vastuukantaan. Lopetimme vientitakuiden myöntämisen Venäjälle helmikuussa ja Suomelle aiemmin varsin tärkeä Venäjän vientimarkkina käytännössä hävisi kokonaan. Tällä oli konkreettisia vaikutuksia suomalaisiin viejiin. Yritykset ovat kuitenkin löytäneet hyvin korvaavia markkinoita eikä suuria hankkeita ole kokemuksemme mukaan jouduttu perumaan Venäjän hyökkäyssodan seurauksena.

Mitkä olivat vuoden suurimmat onnistumiset ja haasteet?

Haasteet ja onnistumiset kytkeytyivät vahvasti yhteen. Koronapandemia ei vielä ollut täysin ohi, ja sen vaikutukset heijastuivat toimialoihin eri tavalla. Uutena haasteena tulivat Venäjän aloittaman sodan vaikutukset erityisesti Venäjän markkinoilla toimiville yrityksille. Positiivista oli, että yritykset pystyivät löytämään uusia korvaavia markkinoita.

Pidän suurimpana onnistumisena sitä, että toimintamme on jatkunut vakaana haasteellisissa oloissa: takasimme merkittävän määrän rahoitusta uusiin vientihankkeisiin ja pystyimme merkittävästi alentamaan Venäjän vastuita. Lisäksi hyödynsimme Euroopan investointipankin EGF-takausohjelmaa suurten yritysten käyttöpääomarahoituksessa.

Takasimme merkittävän määrän rahoitusta uusiin vientihankkeisiin ja pystyimme merkittävästi alentamaan Venäjän vastuita.

Millaiset ovat näkymät vuodelle 2023?

Arvioimme, että kokonaiskysyntä tulee pysymään samanlaisena kuin vuonna 2022. Rahoitusmarkkina säilyy varmasti melko haasteellisena ja yleisennusteen mukaisesti liu’umme taantumaan. Rahoitustilanteessa tämä tulee näkymään eri toimialoilla eri tavoin. Toivomme, että vihreä siirtymä luo kysyntää suomalaiselle teknologiaosaamiselle, ja saamme olla osana niitä hankkeita. Maantieteellisesti rahoitus tilanteen kiristyminen tulee vaikuttamaan tyypillisesti erityisesti kehittyvillä markkinoilla. Vienti takuulaitoksella on perinteisesti tärkeä rooli kehittyvien markkinoiden hankkeiden rahoittajina.

Miten vastuullisuus näkyy Finnveran liiketoiminnassa?

Vastuullisuus näkyy entistä enemmän lisääntyneenä läpinäkyvyytenä. Finnvera raportoi toista kertaa laivoihin liittyvien rahoitusvastuiden hiilidioksidipäästöistä Poseidon Principles -aloitteen mukaisesti. Alusrahoituksen mittakaava huomioon ottaen laskenta antaa meille arvokasta tietoa rahoituksemme ilmastovaikutuksista ja merenkulun vaikutuksista toimialana. Se tukee myös Finnveran oman toiminnan vaikutusten seuraamista.

Finnvera on mukana lukuisissa kansainvälisissä sitoumuksissa ja samalla haluamme vaikuttaa kestävän kehityksen linjauksiin paitsi itse myös kansainvälisten foorumien kautta. Suomi on sitoutunut E3F-koalitioon, ja osana sitä rajasimme vientitakuiden myöntämistä öljy- ja kaasuhankkeisiin. Linjaus oli jatkoa vuonna 2021 tehdylle päätökselle, että emme enää osallistu uusien hiilivoimaloiden tai niihin liittyvän infrastruktuurin rahoitukseen tai turvevoimaloihin ulkomailla.

Toimialarajaukset ovat yksi tapa vaikuttaa rahoituksen kestävään kohdentumiseen. Toinen tapa on kannustaa rahoituksen keinoin yrityksiä hankkeisiin, jotka edistävät vihreää siirtymää. Pidän tätä yhtä lailla tärkeänä.

Valtion vientitakuulaitoksena Finnveralla on hyvät mahdollisuudet toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, sillä rahoitamme uusia investointeja ja teknologiaa. Uskomme, että rahoituksemme avulla voimme vaikuttaa siirtymään kohti aiempaa parempaa ja vähäpäästöisempää teknologiaa.

Jussi Haarasilta
liiketoimintajohtaja, suuryritykset-liiketoiminta