Maat ja markkinat 1/2020: Venäjän kasvuodotukset vaatimattomat, Keski-Aasian seuraava nousija voi olla Uzbekistan

Finnveran vuoden 2020 ensimmäisen Maat ja markkinat -katsauksen aiheena on Venäjä ja Keski-Aasian taloudet Uzbekistan ja Kazakstan. Venäjä on perinteisesti ollut Suomen keskeisiä vientimarkkinoita, mutta markkinoiden epävarmuus ja viime vuosina kaupalle asetetut pakotteet puolin ja toisin ovat hidastaneet vientiä Venäjälle. Uzbekistan ja Kazakstan puolestaan ovat Keski-Aasian nousevia talouksia, joita kohtaan kiinnostus on Suomessa kasvussa. Suomalaisyritysten kannattaa hyödyntää vientipotentiaali. Finnveralla on mahdollisuus rahoittaa suomalaisyritysten vientiä maihin taloudellisista tai poliittisista epävarmuuksista huolimatta.

Venäjän talous lähes velaton, puskureita kasvatettu

Venäjän talous on monilla mittareilla hyvässä kunnossa. Maa kasvatti reservirahastojaan vuoden 2019 aikana hyvällä tasolla pysytelleiden öljynhintojen ansiosta, ja kansallisen hyvinvoinnin rahastossa on nyt varoja yli 7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Venäjän valuuttavaranto on suurimmillaan sitten vuoden 2013. Valtionvelka on vain noin 16 prosenttia BKT:stä ja inflaatio alle 4 prosentin tavoitteen. Vuonna 2019 keskuspankki laski ohjauskorkoa useita kertoja. Maan budjetti oli ylijäämäinen ja ruplan kurssi on pysynyt suhteellisen vakaana.

Venäjän talouskasvun ennustetaan kuitenkin olevan vuonna 2019 vain prosentin luokkaa, jälleen alle potentiaalinsa. Venäjän hallinto toivoo piristystä presidentti Putinin lanseeraamista kansallisista projekteista ja Kansallisen hyvinvoinnin rahastosta. Kansallisiin projekteihin, kuten infrastruktuuri-investointeihin, on tarkoitus käyttää yli 250 miljardia euroa tulevina vuosina, mutta investointien käynnistyminen on kuitenkin ollut hidasta. Projektit voisivat nostaa vuotuista talouskasvua hienoisesti tänä ja ensi vuonna, mutta kasvuodotukset ovat vaatimattomia, sillä yksityisiä investointeja ei ole liiemmin näköpiirissä.

Venäjän kaupan näkymät parantuneet lievästi

Suomen vienti Venäjälle kasvoi heinä–syyskuussa 28 prosenttia edellisvuodesta pääasiassa kaasuputkitoimitusten ansiosta. Putkista puhdistettu vienti kasvoi 7 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Nopeimmin kasvoi elintarvikkeiden sekä paperituotteiden vienti. Venäjä oli Suomen keskeisiä vientimarkkinoita vajaan 6 prosentin osuudellaan kokonaisviennistä.

Venäjän kaupan näkymät olivat syksyllä 2019 hieman positiivisemmat kuin keväällä, ilmenee Suomalais-Venäläisen kauppakamarin syysbarometrista*. Vastaajayritysten liiketoiminta kehittyi positiivisesti erityisesti palvelu- ja logistiikkasektoreilla. Tunnelmat ovat kuitenkin kaksijakoiset – toisilla yrityksillä menee hyvin (esim. vähittäiskauppa), toisilla huonommin. Erityisesti pienet yritykset odottavat Venäjän-vientinsä kasvavan. Suurimmiksi riskeiksi yritykset näkevät Venäjän poliittisen tilanteen ja pakotteet. EU jatkoi joulukuun puolivälissä Venäjä-pakotteitaan jälleen kuudella kuukaudella.

Ongelmia tuottavat myös Venään vastapakotteet, joiden suojissa Venäjä on kehittänyt omaa tuotantoaan ja kannustaa ulkomaisia yrityksiä perustamaan tuotantoa Venäjälle. Yleisen arvion mukaan Venäjä ei poistaisi vastapakotteitaan, vaikka EU luopuisi omista pakotteistaan. Geopolitiikan vuoksi Venäjä haluaa olla mahdollisimman omavarainen, vaikkei se talouden tehokkuuden kannalta järkevää olisikaan. Tullauksen haasteet ovat kasvaneet sekä viennin että tuonnin osalta, mitä ainakin osin selittää Euraasian tulliliiton uudet määräykset. Talouskasvun heikkous ja vähäinen kysyntä huolettavat useita yrityksiä. Kansalaisten käytettävissä olevat tulot ovat laskeneet viisi vuotta peräkkäin, vaikka syksyllä näytti tulleen käänne parempaan inflaation hidastumisen myötä.

Finnveran vienninrahoitus tukee Suomen Venäjän-vientiä

Venäjä on Finnveran suurin poliittisen riskin vastuumaa, ja vientitakuiden kokonaisvastuut Venäjällä ovat 1,4 miljardia euroa. Finnvera luokittelee maan maariskiluokkaan 4/7 . Vientitakuiden kohteena on useita kymmeniä venäläisyrityksiä.

− Lyhyen maksuajan luottovakuutuksen kysynnässä on ollut hienoista kasvua. Finnvera ottaa riskiä ostajasta viejän puolesta, joka pystyy näin antamaan venäläiselle ostajalle 30−60 päivän maksuajan. Voimme tukea myös investointihyödykkeiden vientiä ostajaluottotakuiden avulla, sanoo tiimipäällikkö Anu-Leena Koskelainen Finnveran maa- ja ympäristöriskien hallinnan tiimistä.

Finnvera noudattaa EU:n asettamia Venäjään kohdistuvia pakotteita ja ottaa lisäksi huomioon myös mm. Yhdysvaltain asettamat pakotteet.

Uzbekistan – Keski-Aasian nouseva talous?

Kiinnostus keskiaasialaisen Uzbekistanin markkinoita kohtaan on kasvanut maan avautumisen ja talousuudistusten myötä. Uzbekistan oli pitkään eristynyt. Vuonna 2016 valtaan tullut, entisen presidentti Karimovin ennen kuolemaansa seuraajakseen valitsema, Shavkat Mirziyoev osoittautui vastoin odotuksia uudistajaksi.

Suhteita naapurimaihin on korjattu, rajat avattu ja aktiivinen kansainvälinen yhteistyö aloitettu. Valuuttakurssi vapautettiin, kaupan esteitä poistetiin, verotusta yksinkertaistettiin ja tilastomenetelmiä parannettiin. Hallituksen strategiassa priorisoidaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita erityisesti koulutuksen, terveydenhuollon ja julkisen infrastruktuurin osalta. Helmikuun alussa 2019 myönnettiin viisumivapaus 45 maan kansalaisille mukana EU-maat.

Uudistusvauhti on joidenkin arvioiden mukaan ollut liiankin kova. Instituutioiden kehitys laahaa perässä, ja toimintaympäristö on edelleen haasteellinen. Oikeuslaitoksen kehitys on alkutekijöissään. Valtion osuus taloudesta on edelleen suuri, esimerkiksi pankkisektorin taseesta se on 85 prosenttia. Korruptio on laajalle levinnyt, mutta joidenkin arvioiden mukaan vähentynyt.

Investoinnit auttaneet talouskasvua

Uzbekistanin talouskasvua on vauhdittanut investointien kasvu vuosikausien ali-investointien jälkeen. Tarpeet ovat suuret, ja kansainväliset rahoituslaitokset ovat jälleen rahoittamassa talouden eri sektorien projekteja. Suurimmat investoijat ovat Kiina, Venäjä ja Korea - Kiinan merkitystä ei kuitenkaan haluta liian suureksi. Kiinaa kiinnostaa Uzbekistanissa etenkin kaivosteollisuus. Investoijien kiinnostusta Uzbekistania kohtaan osoittaa myös se, että maa laski liikkeelle vuoden 2019 alussa miljardin dollarin eurobondin, joka ylimerkittiin moninkertaisesti.

IMF:n vuoden 2019 talouskasvuennuste on 5,0 prosenttia ja vuoden 2020 6,0 prosenttia. Inflaatio on vielä suhteellisen korkea, vuoden 2019 ennuste on 15,5 prosenttia.

Uzbekistanin päävientituotteet ovat luonnonvarat: kaasu, kulta, metalli. Puuvillan vienti on ollut laskussa, mutta sen osuus taloudessa on yhä merkittävä. Tarkoitus on jatkossa viedä jalostetumpia tuotteita. Uzbekistanin ulkomaankauppaa ei hallitse enää Venäjä. Kauppa on kasvanut etenkin muiden Ivy-maiden, Kiinan, Turkin ja Korean kanssa. EU-maiden osuus kokonaiskaupasta oli 7 prosenttia vuonna 2018. Uzbekistanin tuonti koostuu pääasiassa investointi- (koneet ja laitteet) ja kulutushyödykkeistä.

− Kävin Uzbekistanissa äskettäin yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Muutos aiempaan on huikea, ja paljon on tapahtunut aivan viimeisten parin-kolmen vuoden aikana. Uzbekistanilla voi olla mahdollisuus nousta Keski-Aasian johtavaksi maaksi Kazakstanin sijaan, jos uudistuksia jatketaan. Kaupalla EU-maiden kanssa on hyvät mahdollisuudet kasvaa. Saksalaiset yritykset ovat jo aktiivisia, mutta Uzbekistanin tarvitsemat tuontituotteet sopivat myös suomalaisten yritysten tuotepalettiin, Anu-Leena Koskelainen sanoo.

Uzbekistan ei ole Euraasian talousliiton jäsen, kuten Venäjä, Valko-Venäjä, Kazakstan, Kirgisia ja Armenia. Maa tosin neuvottelee liiton jäsenyydestä, mikä vaikeuttaa myös meneillään olevia WTO:n jäsenneuvotteluita.

"

Uzbekistanilla voi olla mahdollisuus nousta Keski-Aasian johtavaksi maaksi Kazakstanin sijaan, jos uudistuksia jatketaan.

"

Ihmisoikeustilanne kohentunut

Useat kansainväliset vaateketjut ovat boikotoineet uzbekistanilaista puuvillaa pakko- ja lapsityövoiman takia. Uuden presidentin myötä maa aloitti yhteistyön Kansainvälisen työjärjestön ILO:n kanssa. ILO:n mukaan lapsityövoiman käyttö on loppunut ja pakkotyövoiman osuus on noin 6 prosenttia, mutta ongelmiin tarttuminen jatkuu.

33 miljoonan asukkaan Uzbekistan on Keski-Aasian väkirikkain maa, jonka väestöstä 40 prosenttia on alle 25-vuotiaita. Työmarkkinoille tulee Maailmanpankin mukaan joka vuosi 600 000−700 000 henkilöä. Tämä tuo haastetta työmarkkinoille: työn tuottavuutta pitäisi nostaa, mutta samalla luoda uusia työpaikkoja yksityiselle sektorille. 

Uzbekistanin nouseva elinkeino maan vapautumisen myötä on turismi. Vuonna 2018 maassa vieraili yli kaksi kertaa enemmän ulkomaalaisia kuin edellisenä vuonna. Uzbekistanissa kiinnostaa muun muassa entisen Silkkitien keskus, lähes 3 000 vuotta sitten perustettu Samarkand.

Finnvera voi tukea vienninrahoitusta Uzbekistaniin

Finnveralla on hyvät mahdollisuudet edistää suomalaista vientiä Uzbekistaniin. Finnveran maaluokitus Uzbekistanille on 5/7 . Finnvera suosittelee lyhyen maksuajan vientikaupoissa maksuinstrumentiksi remburssia, mutta Finnvera voi myös harkita uzbekistanilaisen yritysriskin takaamista esimerkiksi tililuotolla. Pääomatavaravientiä rahoittavien luottojen takaamisessa Finnvera edellyttää, että hankkeen rahoitusrakenteella voidaan pienentää maahan tai vastapuoleen liittyviä riskejä.

Kazakstan – kasvu-uralla usean vuoden tauon jälkeen

Kazakstanin vaihtui valta alkuvuonna 2019, kun maata Neuvostoliiton hajoamisesta asti hallinnut presidentti Nursultan Nazarbayev astui muodollisesti syrjään. Presidentiksi tuli Nazarbayevin seuraajakseen valitsema Kassym-Jomart Tokayev, joka on vakuuttanut jatkavansa edeltäjänsä talousuudistuksia ja pyrkimyksiä vähentää valtion osuutta taloudesta. Entinen presidentti vaikuttaa maan asioihin kuitenkin edelleen vahvasti taustalla.

Kazakstanin talous on riippuvainen öljyn ja kaasun viennistä. Valuutta tenge jouduttiin devalvoimaan vuonna 2015, mikä vähensi huomattavasti maan kokonaistuontia. Tilanne on vähitellen kohentunut, ja vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla Kazakstanin talous kasvoi reilut 4 prosenttia. Kazakstan houkuttelee maahan lisää ulkomaisia investointeja. Tosin, kuten kaikissa Keski-Aasian maissa, byrokratia ja viranomaisten hitaus sekä toimintaympäristön muut haasteet edellyttävät kaupasta ja investoinneista kiinnostuneelta yritykseltä pitkäjänteisyyttä. Yksi esimerkki maan haasteista on rahoitusjärjestelmä, joka ajautui kriisiin vuonna 2009. Pankkisektorilla on edelleen ongelmia, vaikka valvontaa onkin kehitetty. Kazakstan on Euraasian talousliiton jäsen, eli samassa seurassa Venäjän, Valko-Venäjän, Kirgisian ja Armenia kanssa.

Kazakstan on Suomen suurin kauppakumppani Keski-Aasiassa, vaikka kauppaluvut ovat viime vuodet olleet vaatimattomalla tasolla. Vuonna 2019 Suomen vienti maahan nousi hienoisesti.

− Suomella on Kazakstanissa hyvä maine, meitä pidetään koulutuksen ja innovaatioiden mallimaana. Suomessa on osaamista ja teknologiaa, millä luonnonvaroja voidaan hyödyntää, Anu-Leena Koskelainen sanoo. 

Finnvera voi myöntää tapauskohtaisella harkinnalla vientitakuita lyhyellä ja pitkällä maksuajalla uusille vientihankkeille, vaikkakin vientitakuiden kysyntä maahan on ollut vaatimatonta. Kazakstan luokitellaan maaluokkaan 5/7 .

"

Suomella on Kazakstanissa hyvä maine, meitä pidetään koulutuksen ja innovaatioiden mallimaana.

"

 

Anu-Leena Koskelainen on Finnveran maariskien hallinnan tiimipäällikkö, jolla on vahva kokemus Venäjän ja Keski-Aasian maiden taloudesta ja markkinoista.

Lisätiedot:

Anu-Leena Koskelainen, Finnvera, puh. 029 460 2819, [email protected]

Finnveran ensimmäinen Maat ja markkinat -katsaus julkaistiin syksyllä 2019, ja aiheena oli muun muassa talouskriisiin ajautunut Argentiina .

 

* Barometrin tilaajina myös East Office, EK, Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät.