Content Section
Artikkelit
Maat ja markkinat 1/2024: Näille markkinoille Suomi vie - Vetääkö vienti kehittyville markkinoille?
Indonesiassa on suunnitteilla useita infrastruktuurihankkeita sekä uuden pääkaupungin rakentaminen, mitkä voivat lisätä myös suomalaista vientiä maahan.
Published date
Suomen tavaraviennin yhteenlaskettu arvo putosi tammi−kesäkuussa 8,4 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta, ja viennin kokonaisarvo oli 35,1 miljardia euroa. Samalla tuonti putosi 8,3 prosenttia, ja tuonnin kokonaisarvo oli 36,2 miljardia euroa. Kauppataseen vaje oli alkuvuonna 1,1 miljardia euroa. Luvut käyvät ilmi Tullin tavaraviennin ennakkotilastoista. Ulkomaankaupan alkuvuonna jatkunutta notkahdusta selittävät osin kotimaiset häiriöt tuotannossa ja logistiikassa muun muassa lakkojen myötä. Muutosta on tapahtunut myös viennin kohdemarkkinoissa – erityisesti kehittyvillä markkinoilla. Aiemmin tärkeä Venäjän-vienti romahti alkuvuonna.
Siinä missä Suomen vienti veti hyvin vielä korona-aikana jo aiemmin solmittujen vientisopimusten turvin, vuodesta 2023 lähtien vienti on sen sijaan hiipunut. Syitä löytyy maailmantalouden epävarmuuksista ja suomalaisen viennin painottumisesta investointihyödykkeisiin, mutta myös esimerkiksi edellä mainituista poliittisista lakoista, kertoo Finnveran Rahoitus & kasvu -kesäkatsaus.
Mihin Suomi vie?
Minne vientiä toimitettiin, se näkyy Tullin tavaraviennin tilastoista eri maiden kauppavaihtoa kuvaavasta tilastosta. Alkuvuoden 2024 osalta vientiä hidastavien tekijöiden takia vientivirtojen volyymi on saattanut poiketa suunnitellusta ja tilanne korjautua tulevina kuukausina jossakin määrin, mutta tilastot antavat kuitenkin kattavan kokonaiskuvan Suomen vientimarkkinoista.
Aiempien vuosien tapaan tavaravienti suuntautuu vahvasti EU-alueelle, jonne kohdistuu lähes 60 prosenttia viennistä. Viennin volyymi on pudonnut vajaat 8 prosenttia.
Muihin kehittyneisiin länsimaihin suuntautuu myös vahvoja tavaravientivirtoja. Tammi−toukokuun lukujen valossa vienti Yhdysvaltoihin piti hyvin pintansa, se oli lähes 9 % kokonaisviennistä ja laskua oli vain vajaat 2 prosenttia. Pohjoismaisen naapurimme Norjan osuus kokonaisviennistä oli hieman yli 3 % ja lähenteli arvoltaan miljardia euroa. Vienti Norjaan on jopa hieman kasvanut. Muista OECD-maista myös Japani, Kanada, Australia ja Etelä-Korea ovat tärkeitä viennin kohteita, ja kunkin maan osuus Suomen viennistä vaihteli yhden prosentin molemmin puolin tammi−toukokuussa 2024.
Kehittyvät markkinat: 12 tärkeintä vientikohdetta – Venäjän-vienti romahti
Tulli ilmoittaa maatilastoissaan erikseen Suomen viennin vähiten kehittyneisiin maihin, joka oli vain 0,6 prosenttia kokonaisviennistä. Vienti Venäjälle romahti edellisvuoden tammi−toukokuusta lähes 40 prosentilla, ja kokonaisuudessa Venäjälle suuntautui enää niin ikään 0,6 prosenttia viennistä, kun maa aiemmin kuului Suomen tärkeimpien vientimaiden joukkoon.
Sen sijaan kehittyvillä markkinoilla on 12 muuta kiinnostavaa vientimaata: Kiina, Turkki, Indonesia, Intia, Brasilia, Meksiko, Saudi-Arabia, Egypti, Etelä-Afrikka, Thaimaa, Vietnam ja Chile, jotka on kuvattu alla olevassa taulukossa. Kuhunkin maahan suuntautunut vienti ylitti 100 miljoonaa euroa tammi−toukokuussa 2024.
Vaihteluväli on hyvin suuri maiden välillä. Eniten kasvua on ollut viennissä Indonesiaan, jopa noin 45 prosenttia. Indonesia on Kaakkois-Aasian suurin markkina, jonka talous jatkaa 5 prosentin kasvuaan. Indonesiassa on suunnitteilla useita infrastruktuurihankkeita sekä uuden pääkaupungin rakentaminen, mitkä voivat lisätä myös suomalaista vientiä maahan. Samoin Meksikon, Saudi-Arabian, Egyptin ja Vietnamin vienti on kasvanut hyvin, yli 10 prosentin vauhtia.
Kaavion vasen akseli kertoo maan osuuden Suomen viennistä. Oikeanpuolisen akselin mukaan on merkitty kutakin maata koskeva viennin volyymin muutosprosentti edellisvuoteen nähden. Kuvassa näkyy kuhunkin maahan suuntautuvan viennin osuus prosentteina Suomen kokonaisviennistä.
Kehittyvät maat ja markkinat erilaisia resursseiltaan
Kohdemaat ovat väestömäärältään ja taloudellisilta voimavaroiltaan erilaisia, myös niiden vahvuudet poikkeavat toisistaan mm. luonnonvaroiltaan.
Mukana kehittyvien markkinoiden vientikohteiden ryhmässä ovat massiivisen suuret Kiina ja Intia. Niin sanotuista poliittisen riskin maista Kiina oli tärkein vientikohteemme 4,6 prosentin osuudella kokonaisviennistä, arvoltaan hieman yli 1,3 miljardia euroa. Kiinan-vienti putosi kuitenkin keskimääräistä enemmän alkuvuonna 2024. Taustalla saattaa olla Kiinan talouskehitykseen liittyviä tekijöitä, kuten odotettua hitaampi kasvu, yleinen geopoliittinen epävarmuus, vähenevä ja vanheneva väestö, kaupan esteet ja valuuttamuutoksista johtuvat kustannuskilpailukykyhaasteet. Kiinaan suuntautuvaan vientiin ei Finnveran vientitakuilla ole kovinkaan paljon kysyntää.
Suomen vienti Intiaan on ollut toistaiseksi laimeaa maan potentiaaliin nähden. Intian talous jatkaa kasvu-uralla, ja maan ennakoidaan nousevan maailman kolmanneksi suurimmaksi taloudeksi vuosikymmenen loppuun mennessä. Intian haasteet ovat erilaisia kuin Kiinassa, esimerkiksi maan infrastruktuurin kehitys on ollut epätasaista. Liiallinen byrokratia ja korruptio voivat aiheuttaa haasteita liiketoiminnalle. Väestö puolestaan on nuorta, mikä voi olla sekä etu että haaste, riippuen siitä, miten nuoret saadaan kouluttautumaan ja integroitua työmarkkinoille.
Taulukkoon on koottu edellä mainittujen 12 maan maaluokitukset ja maapolitiikat, joita Finnvera noudattaa.
Brasilia, Indonesia ja Meksiko ovat väestöltään keskikastia. Varsinkin Brasilian markkina sopii hyvin suomalaiselle viennille, sillä maassa on kysyntää juuri sellaisille investointihyödykkeille mitä Suomi vie esim. puunjalostussektorilla. Brasilian viennin volyymi vaihtelee paljon vuosittain johtuen sektorille tyypillisistä suurista yksittäiskaupoista. Myös Meksikon viennin yksittäisten kauppojen suuri koko heiluttaa viennin kehitystä voimakkaasti, mutta maan kysyntäprofiili sopii sekin hyvin Suomen viennille. Finnvera on laajasti mukana Latinalaiseen Amerikkaan suuntautuvissa vientihankkeissa.
Myös Egypti yltää väestöltään edellä mainittujen maiden kanssa samaan ryhmään, mutta maassa on suuria taloudellisia vaikeuksia. Finnveran mahdollisuudet myöntää Egyptiin vientitakuita ovat muita lueteltuja maita selvästi vähäisempiä.
Listauksessa kakkosena 1,4 miljardin asukkaan Kiinan jälkeen on alle 100 miljoonan asukkaan Turkki, joka on perinteinen viennin kohdemaa suomalaisille yrityksille. Turkkilaiset yritykset osallistuvat eri alojen hankkeisiin ja tekevät investointeja Turkin ohella myös maan ulkopuolelle, joten Suomen vientiluku ei välttämättä anna aivan oikeaa kuvaa maiden yritysten välisistä kauppasuhteista vaan voi sisältää myös muualle päätyviä vientitavaroita. Turkin kanssa samaa kokoluokkaa väestöltään on Vietnam, joka on Kaakkois-Aasian alueellinen teollisuuskeskittymä. Maan talous jatkaa yli 5 prosentin kasvua. Valtionyhtiöillä on ollut tärkeä rooli taloudessa, mutta mm. suuriin infrastruktuurihankkeisiin haluttaisiin hankkeiden omistajiin myös yksityisiä yrityksiä. Kehittyvä ja kasvava talous luo hyvän pohjan myös suomalaisten yritysten vientimahdollisuuksille.
Pienemmän väestön vauraat maat erityisjoukkona
Kehittyvien maiden top 12 -vientimaan listalla on myös väestöltään pieni, mutta mm. kaivossektorilla tärkeä Chile. Chile on jo edistynyt OECD:n jäsenmaaksi ja korkean tulotason maaksi, joten on kyseenalaista, voiko sitä enää katsoa kehittyväksi markkinaksi. Vienti Chileen on pitkään jatkunut hyvin korkealla tasolla maan kokoon nähden.
Myös Saudi-Arabia on korkean tulotason ja pienemmän väestömäärän maa, jossa on omat erityispiirteensä. Huomionarvoista on myös Etelä-Afrikan suhteellisen suuri osuus Suomen vientikohteena maan talouden heikosta kehityksestä huolimatta. Maan kautta todennäköisesti kulkee vientiä myös muihin Afrikan maihin, joka tilastollisesti näkyy Etelä-Afrikan vientiluvuissa.
Finnveran mahdollisuudet myöntää vienninrahoitusta riippuvat kohdemaan luottokelpoisuudesta
Finnvera soveltaa yhteistyössä OECD:n vientiluottoryhmässä tehtyä maariskiluokitusta kussakin maassa. Kaikki maat on määritelty maan talouden kestokykyyn ja poliittiseen häiriöalttiuteen perustuvin kriteerein maariskitasoille 0–7/7, joista maaluokka 7/7 on heikoin. Maaluokitukset sekä Finnveran kussakin maassa soveltama maapolitiikka Finnveran nettisivuilta maaluokituskartasta.
Maapolitiikkaryhmä kuvaa Finnveran riskinottohalukkuutta kussakin maassa maariskin näkökulmasta: Maapolitiikkaryhmään A kuuluvilla mailla riskinotto perustuu puhtaasti kaupalliseen riskiarvioon. Ryhmän B osalta Finnveran takuuharkinta on joustavaa ja maariskin katsotaan olevan hallittavissa sekä valuuttaa hyvin saatavilla. Ryhmän C maissa on usein enemmän ongelmia esim. valuuttahallinnon ja valuuttojen riittävyyden kanssa, minkä takia Finnvera joutuu tarkastelemaan kutakin vientikauppaa tapauskohtaisesti myös valuutan saatavuuden näkökulmasta. Usein voidaan edellyttää suomalaisen viejän ostajana olevalta riskikohteelta mahdollisesti omia valuuttatuloja. Maapolitiikkaryhmän D maissa on akuutteja talousongelmia, ja usein näissä maissa on pitäydyttävä vain valuutansiirron puolesta hyvin varmoihin maksutapoihin, kuten rembursseihin. Vaihtoehtona voi myös olla ulkomaisen omistajan takaus tai muu vastaava järjestely.
Lisätietoa:
Kirjoittaja Outi Homanen on aluepäällikkö Finnveran maariskien hallinnan tiimissä ja hän seuraa markkinoiden kehitystä erityisesti Eteläisessä Afrikassa, Keski- ja Länsi-Afrikassa, Venäjällä, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä.
Lue myös:
Tutustu Finnveran takaamiin vientikauppoihin
Aiemmat Maat ja markkinat -katsaukset:
Jaa sivu:
