Maat ja markkinat 3/2023: Köyhimpien maiden velkakriisi on jälleen kiihtynyt – Velkojamaiden Pariisin klubi on aktiivinen toimija velkajärjestelyissä

Maailman köyhimpien valtioiden velkaantuneisuus on kasvanut monen maan osalta huolestuttavalle tasolle viimeisten kymmenen vuoden aikana muun muassa koronapandemian seurauksena. Velkakriisejä on ollut aina, mutta nykyisessä tilanteessa uutta on se, että velkojina toimii yhä moninaisempia tahoja ja velkainstrumenttien kirjo on kasvanut. Lähes 70 vuotta sitten perustettu Pariisin klubi, 22 maan muodostama valtiollisten velkojien epävirallinen ryhmä, on edelleen keskeinen ja aktiivinen toimija, joka etsii koordinoituja ja kestäviä ratkaisuja talousongelmissa olevien velallismaiden maksuvaikeuksiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 

Ratkaisut voivat olla velanmaksuerien lykkäyksiä tai joissakin tapauksissa myös velkojen osittainen anteeksianto, ellei maa pysty suoriutumaan velanmaksustaan. 

Nykytilanteelle on tyypillistä, että yksityisten velkojien antamassa rahoituksessa joukkovelkakirjojen osuus on noussut tärkeäksi velkaeräksi, kun taas pankkien valtioille järjestämien syndikoitujen luottojen merkitys on vähentynyt. Saman aikaan vauraammat valtiot myöntävät edelleen luottoja, esimerkiksi vienti- ja kehitysluottoja, toisille valtioille. Valtiollisten eli julkisten velkojien luotonantajien piiri on kuitenkin laajentunut. 

Uusista velkojamaista suurimpana toimijana näkyy Kiina mutta myös Intia ja Saudi-Arabia ovat tärkeitä velkojamaita pienempiä maita unohtamatta. Velkaongelmien ratkaisun koordinointi on samalla tullut aiempaa monimutkaisemmaksi. 

Kehittyvien maiden velkaongelmista keskustellaan laajalla rintamalla

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF lanseerasi helmikuussa 2023 Global Sovereign Debt Roundtable (GSDR) -yhteistyön, jonka piirissä käydään keskusteluja velkajärjestelyihin liittyvistä asioista. Elimeen kuuluu tärkeimpiä velkojamaita, kuten Kiina ja Yhdysvallat, ajankohtaisia velallismaita, Pariisin klubi sihteeristönsä edustamana, yksityisen rahoitussektorin edustajia ja kehitysrahoittajia. Sen puheenjohtajina toimivat IMF ja Maailmanpankki sekä G20-maiden vuosittain vaihtuva puheenjohtajamaa, joka tällä hetkellä on Intia.

Suomea edustaa työ- ja elinkeinoministeriön edustajana vientitakuita hoitava Finnvera sekä valtiovarainministeriö. Suomella on tällä hetkellä takaisinmaksussa olevia velkajärjestelysopimuksia TEM:n alaisen valtiontakuurahaston taseessa esimerkiksi seuraavien maiden kanssa: Irak, Serbia, Pakistan ja Argentiina.

Pariisin klubi ja G20-maat olivat jo aiemmin tiivistäneet yhteistyötä velkaongelmien ratkaisemisessa myös käytännön tasolla. Kun velanhoito-ongelmat tulivat akuuteiksi koronaepidemian puhjetessa, tekivät IMF ja Maailmanpankki keväällä 2020 aloitteen (Debt Service Suspension Initiative, DSSI) köyhimpien maiden velanhoitoerien lykkäämisestä. Pariisin klubi ja G20-maat laativat virtuaalikokouksissa yhdessä periaatteet ja mekanismin, jolla aloite toteutettiin menestyksekkäästi vuosina 2020–2021. Tämä syvensi edelleen Pariisin klubin ja muiden tärkeiden velkojamaiden yhteistyötä. DSSI-aloitteen puitteissa 73 maata, jotka kuuluvat Maailman pankin luokituksessa alhaisen tulotason tai alemman keskitulo maiden ryhmään, saattoi tietyin edellytyksin pyytää lykkäyksiä velkojen lyhennyksiin ja korkoihin. Näistä maista noin 40 maata tarttui tähän mahdollisuuteen. 

Yhteiset velkajärjestelyperiaatteet otettiin käyttöön vuonna 2020

Tiettyjen yllä mainittuun ryhmään kuuluvien maiden velkaongelmat edellyttävät kuitenkin velkojen laajempaa järjestelyä. Näiden maiden osalta Pariisin klubi ja G20-maat sitoutuivat marraskuussa 2020 yhteisiin velkajärjestelyperiaatteisiin (Common Framework for Debt Treatments beyond the DSSI). Kaikki tällaiseen velkajärjestelyyn osallistuvat tahot antavat velallismaalle yhdenvertaiset ehdot järjestellylle velalle. Pariisin klubin maat ja G20-maat osallistuvat yhtenä ryhmänä velkajärjestelyneuvotteluihin ja allekirjoittavat yhteisen aiesopimuksen velallismaan kanssa. Järjestely koskee Pariisin klubin maiden lisäksi myös muita julkisia velkojamaita. Yksityisten velkojien ja velallismaan välillä solmitaan eri sopimukset, joiden pitää olla vertailukelpoisia velanhelpotusehdoissaan julkisten velkojien sopimukseen. 

Tsad, Etiopia, Sambia ja Ghana ovat hakeneet velkajärjestelyä Common Framework -raamin puitteissa. Tsad on allekirjoittanut yhteistyöpöytäkirjan, ja Sambian järjestelyn pääperiaatteet on hyväksytty kesällä 2023.

Sitkeät inflaatiopaineet ja rahoitusolojen kiristyminen pahensivat julkisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden epätasapainoa myös monissa tulotasoltaan vauraammissa maissa. Vuonna 2022 velkajärjestelyistä on tehty sopimuksia Argentiinan ja Surinamen kanssa. Suomi osallistuu Argentiinan järjestelyyn valtiontakuurahaston taseessa jäljellä olevien aikaisemmin myönnettyjen vientitakuiden takia. Sri Lankan neuvottelut jatkuvat edelleen.

Pariisin klubi – lähes 70 vuotta velkajärjestelyjä

Pariisin klubin lähes 70 vuotiseen historiaan mahtuu monia vaiheita. Pariisin klubin juuret ulottuvat vuoteen 1956, jolloin Argentiina suostui tapaamaan julkiset velkojansa Pariisissa. Sen jälkeen Pariisin klubi on tehnyt 478 sopimusta 102 eri velallismaan kanssa. Vuodesta 1956 lähtien Pariisin klubin sopimusten puitteissa käsitelty velka on 614 miljardia dollaria. Käsiteltyihin velkoihin kuuluvat valtioiden väliset luotot, mukaan lukien kehitysluotot sekä valtiollisen takuulaitoksen - Suomessa Finnveran - takaamat vientiluotot, joissa luotto on myönnetty velallismaan valtiolle ja julkiselle sektorille. 

Latinalaisen Amerikan velkakriisiä selviteltiin 1980-luvulla. 1990-luvulla kertynyttä velkaongelmaa ratkaisemaan tuli vuonna 1996 niin sanottu HIPC-aloite (Highly Indebted Poor Countries). Tuolloin 36 pääosin Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa sijaitsevaa köyhää maata sai anteeksiannon tietyille velkaerille, sisältäen tällä kertaa myös osin kehitysrahoittajien velkoja. Maista pääosa sijaitsee Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Suomi antoi HIPC-järjestelyyn puitteissa Etiopian ja Ghanan velkoja anteeksi.

Samoihin aikoihin 1990-luvun puolivälissä käsiteltiin myös Neuvostoliiton romahduksen jälkeisiä saamisia. Tästä kymmenen vuoden päästä sovittiin Venäjän mahdollisuudesta maksaa summat etuajassa takaisin. Suomi osallistui näihin järjestelyihin velkojamaana. 

Kansainvälisten velkajärjestelyjen yhteydessä on käyty laajaa keskustelua velallismaiden asemasta ja talousohjelmien velvoittamista toimista. Asia kiinnostaa paitsi velallisia ja velkojia, kuin myös kansalaisjärjestöjä ja akateemisia tutkijoita. Klubin perustehtävää velkajärjestelyjen hallinnoijana täydentää jatkuva seuranta- ja kehitystoiminta. Tavoitteena on globaalin rahoitusarkkitehtuurin toimivuuden ja innovatiivisten lähestymistapojen edistäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa ilmastonmuutokseen liittyvä kestävän kehityksen velkalausekkeet, joita on pohdittu yhdessä yksityisen sektorin kanssa sekä velkatilastojen läpinäkyvyyden kehittäminen yhdessä IMF:n ja Maailmanpankin kanssa. 

Lisätietoa:

Kirjoittaja Outi Homanen on aluepäällikkö Finnveran maariskien hallinnan tiimissä ja hän seuraa kehitystä eteläisessä Afrikassa, Keski- ja Länsi-Afrikassa, Venäjällä, Ukrainassa ja Valkovenäjällä. Hän edustaa Finnveraa Pariisin klubissa.

Pariisin klubi

Pariisin klubi on 22 maan muodostama valtiollisten velkojien epävirallinen ryhmä, jonka tehtävänä on löytää koordinoituja ja kestäviä ratkaisuja talousongelmissa olevien velallismaiden maksuvaikeuksiin. Pariisin klubin velkojat tarjoavat velallisvaltiolle velanmaksuerien lykkäyksiä tai joissakin tapauksissa osittaista anteeksiantoa tilanteessa, jossa velallismaalla ei ole mahdollisuutta suoriutua erääntyvistä velanhoitoeristä. Järjestelyn tavoitteena on velallismaan kannalta kestävällä pohjalla oleva velkatilanne, mikä tarkoittaa velkojamaiden vastaantuloa omalta osaltaan. Velanhoitojärjestelyyn liittyy IMF:n ja Maailmanpankin tuki samalla kun velallismaat sitoutuvat vakauttamaan makrotaloudellista tilannettaan talousohjelman puitteissa. Pariisin klubi edellyttää sitä, että maan muut velkojat suostuvat vastaaviin velkahelpotuksiin.

Pariisin klubin 22 jäsentä ovat: Australia, Itävalta, Belgia, Brasilia, Kanada, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Israel, Italia, Japani, Korea, Alankomaat, Norja, Venäjä, Espanja, Ruotsi, Sveitsi, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Etelä-Afrikka on aloittanut täysjäsenyysprosessin v. 2022. Kiina ja Intia ovat tarkkailijamaita. Pariisin klubin puheenjohtajamaa on Ranska. Suomea Pariisin klubissa edustaa Finnvera/TEM ja valtionvarainministeriö.

Lisätietoa Pariisin klubista lyhyillä videoilla (englanniksi):

Pariisin klubin tehtävä ja periaatteet

Kolme historiallista hetkeä Pariisin klubin lähihistoriasta

Klubin neuvottelema ja jäsenvelkojien toteuttama velkajärjestely