Content Section
Artikkelit
Maat ja markkinat -katsaus 2/2021: Voiko Venäjällä ja Valko-Venäjällä tehdä edelleen kauppaa?
Published date
Venäjä ja Valko-Venäjä ovat pysyneet alkuvuonna otsikoissa. Presidenttien Putinin ja Bidenin tapaaminen oli äskettäin huomion keskipisteessä, ja Valko-Venäjän viimeaikaiset toimet ovat johtaneet EU:n uusiin pakotteisiin. Venäjälle Finnvera myöntää vientitakuita yritys- ja pankkiriskeihin tapauskohtaisesti. Valko-Venäjälle sen sijaan uusia vientitakuita ei toistaiseksi myönnetä.
Suomalaisten yritysten näkemys Venäjän kaupasta hieman positiivisempi
Venäjä on suuri markkina ja vientimaana tärkeä. Poliittisen riskin vastuissa mitattuna Venäjä on edelleen Finnveran suurin vastuumaa.
Toukokuun Venäjän-kaupan barometrin mukaan vientiyritysten näkymät ovat positiivisempia kuin viime syksynä. Kauppa on kasvanut teollisuudessa ja kaupan alalla erityisesti pienissä yrityksissä, mutta palvelualan yrityksissä kasvunäkymät ovat edelleen hitaammat. Liiketoiminnan kasvuun luotetaan erityisesti pienissä yrityksissä. Poliittinen tilanne, joka voi aiheuttaa uusia pakotteita ja ruplan kurssin vaihteluita, nähtiin ongelmana. Barometrin tilaajat ovat Suomalais-Venäläinen kauppakamari, East Office of Finnish Industries, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät.
Barometrin mukaan koronatilanne on tuonut myös yllättävän ja pysyvän muutoksen kaupantekokäytäntöihin. Venäjällä ovat tärkeitä henkilökohtaiset suhteet, mutta korona-aikana on tehty digiloikka. Kauppaa on tehty etäyhteyksin sekä markkinointi ja myynti on digitalisoitunut.
Venäjän talous on vakaa, uudistuksia ei näköpiirissä
Koronavirus on vaikuttanut myös Venäjän talouteen. Vuoden 2020 alkupuolella energiariippuvaisen Venäjän BKT laski kahdeksan prosenttia öljyn hinnan romahduksen ja yhteiskunnan sulkutoimien takia. Maailmanlaajuinen kriisi vähensi vientikysyntää voimakkaasti. Venäjän talous selvisi kuitenkin odotettua vähemmällä, ja BKT supistui kolme prosenttia vuonna 2020.
Rajoitukset iskivät rajusti palvelualaan ja pk-yrityksiin, joiden osuus Venäjän taloudesta on kuitenkin pienempi kuin useimmissa kehittyneissä talouksissa. Kaivannaisteollisuudelle vuosi oli heikko, mutta jalostusteollisuuden, kuten kemian- ja puunjalostusteollisuuden hyvä vire ja valtion tukitoimet auttoivat toisella vuosipuoliskolla talouden elpymistä. Oma osuutensa oli rokotekehityksellä ja Sputnik-rokotteella.
Koronavirustilanne on jälleen heikentynyt erityisesti suurissa kaupungeissa, kuten Moskovassa ja Pietarissa. Venäläiset karsastavat rokotuksia eikä omaan Sputnik-rokotteeseen liiemmin luoteta. Viranomaiset ovat patistaneet työnantajia rokottamaan henkilökuntaansa lomautuksen uhalla. Kevään 2020 kaltaiseen talouden sulkuun ja liikkumisrajoituksiin ei viranomaisten mukaan palata.
Kuluvan vuoden talouskasvuennusteet ovat kolmen prosentin luokkaa, tulevina vuosina pienempiä. Venäjää vaivaa edelleen talouden alisuorittaminen, talotta hallitsevat ei niin tehokkaat valtionyritykset. Rakenneuudistuksia ei ole edelleenkään näköpiirissä.
Venäjän julkisen talouden tilanne on kuitenkin vakaa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on suitsuttanut finanssiministeriötä ja keskuspankkia kurinalaisesta toiminnasta. Vaikka budjetti muuttui alijäämäiseksi viime vuonna, vajetta ei katettu kansallisesta hyvinvointirahastosta. Valtio laski liikkeelle arvopapereita, joihin sijoittivat pääasiassa likvidit valtionyritykset. Kansallisen hyvinvointirahaston osuus on kasvanut 12 prosenttiin BKT:stä. Budjetissa määritellään öljyn tynnyrihinta, jonka ylimenevä osuus siirretään hyvinvointirahastoon. Likvidejä varoja on tarkoitus käyttää esimerkiksi niin sanottuihin kansallisiin projekteihin (infrastruktuuri, koulutus, terveydenhuolto), mutta niiden aloitus on sujunut verkkaisesti.
Sen sijaan kotitalouksien tulokehitys on ollut viime vuosina heikkoa. Viime vuonna käytettävissä olevat tulot laskivat noin viisi prosenttia. Ruplan kurssi on heikentynyt, eikä se enää korreloi yksi yhteen öljyn hinnan kanssa. Inflaatio on ollut kasvussa, toukokuussa vuositasolla kuusi prosenttia. Syyskuun duuman vaalien alla peruselintarvikkeita on hintasäännöstelty ja kertaluontoisia sosiaaliavustuksia myönnetty.
Geopolitiikka ja sisäpolitiikka fokuksessa
Venäjä on aktivoitunut, paitsi vuodesta 2015 Syyriassa, myös viime vuoden lopun Nagorno-Karabakhin uudelleen leimahtaneessa konfliktissa, jossa Venäjä tukee Armeniaa ja Turkki Azerbaizania. Toinen konflikti on Itä-Ukraina, jossa Venäjä ei myönnä olevansa osapuoli. Viime kevään joukkojen keskitykset Ukrainan rajalle herättivät laajaa keskustelua Venäjän aikeista. Venäjän ulkoministeriö on julistanut USA:n ja Tsekin ”epäystävällisiksi maiksi”.
Ruuvi on tulevan syksyn duuman vaalien alla kiristynyt edelleen. Presidentti Putinin tukipuolueen Yhtenäisen Venäjän suosio on ollut laskussa, mutta sen oletetaan voittavan vaalit vaihtoehtojen puutteessa. Opposition toimintaa on rajoitettu julistamalla ehdokkaita ulkomaisiksi agenteiksi. Opposition keulahahmon Aleksei Navalnyin korruption vastainen säätiö julistettiin äärijärjestöksi, eivätkä säätiön kanssa tekemisissä olevat ole vaalikelpoisia. Riippumatonta mediaa on suitsittu sekä koulujen ja yliopistojen opintosuunnitelmia tehty uusiksi. Myös sosiaalisen median regulaatio on kiristynyt viime kuukausina.
Vientitakuut mahdollisia tapauskohtaisesti
Venäjän-kauppaan liittyy tällä hetkellä pakotteita, ja Finnvera noudattaa vientitakuutoiminnassa EU:n pakotteita ja huomioi USA:n pakotteet. Myönnämme tapauskohtaisesti vientitakuita Venäjälle lyhyen, keskipitkän ja pitkän maksuajan vientikaupoille yritys- ja pankkiriskeiltä suojautumiseen.
Krimin valtaukseen liittyvät EU:n asettamat pakotteet ovat edelleen voimassa. USA:n keväällä asettamien uusien pakotteiden kohteina on henkilöitä ja yrityksiä, joita syytetään Yhdysvaltain vaalien häirinnästä ja kyberhyökkäyksistä. Lisäksi pakotteet estävät yhdysvaltalaisia rahoituslaitoksia ostamasta suoraan valtion liikkeelle laskemia arvopapereita (primary markets). Kaupankäynti jälkimarkkinoilla ei ole pakotteiden kohteena.
Valko-Venäjä – toivottavasti ei menetetty mahdollisuus?
Valko-Venäjä on ollut kiinnostava markkina myös suomalaisyrityksille – keskellä Eurooppaa sijaitseva yhdeksän miljoonan asukkaan, hyvän koulutustason markkina. Elokuun väärennettyjen presidentinvaalien tulosten jälkimaininki, brutaalisti murskatut rauhanomaiset mielenosoitukset sekä viimeistään toukokuinen lentokoneen pakottaminen laskeutumaan Minskiin muuttivat näkymät.
Valko-Venäjän talous perustuu valtion suureen rooliin. Maa on riippuvainen Venäjästä, mutta se on halunnut pitää suhteita yllä myös länteen. Valko-Venäjä on Euraasian talousunionin jäsen Venäjän, Armenian, Kazakstanin ja Kirgisian tavoin. Valko-Venäjän viennin rakenne on yksipuolinen: Valko-Venäjä on ostanut subventoitua raakaöljyä Venäjältä, prosessoinut sitä ja vienyt länteen. Toinen keskeinen vientituote on lannoitteet. Lannoitteet ja öljy kattavat noin 40 prosenttia vientituloista. Suurimmat vientikumppanit ovat Venäjä ja EU (2020 Venäjä 42 %, EU 21 %). Valko-Venäjän rahoittajista ylivoimaisesti suurin on Venäjä, sen jälkeen Euraasian kehityspankki ja Kiina.
Valtiounionista Venäjän kanssa on keskusteltu vuosia, ja maat sopivat 1999 valtioliittosopimuksen. Presidentti Lukashenka on kuitenkin tasapainoillut lännen ja idän välillä. Nyt lännen rahahanat ovat tyrehtymässä, eli Venäjän neuvotteluasema on parantunut. Äskettäisessä tapaamisessaan presidentti Putinin ja Lukashenka tiettävästi keskustelivat jälleen valtiounionista, kuten yhteisestä verotuksesta, puolustuksesta ja parlamentista. Presidentti Lukashenkalle tämä olisi arvovaltatappio, eikä sillä olisi kansan tukea.
Uusia pakotteita Valko-Venäjälle
EU on kesäkuun lopussa 2021 asettanut uusia talouspakotteita Valko-Venäjälle. EU:n aiemmat pakotteet olivat lähinnä henkilöpakotteita, kuten matkustuskieltoja ja varojen jäädytyksiä. Uudet pakotteet kohdistuvat EU:n vienti-ja tuontikauppaan Valko-Venäjän kanssa sekä rahoitussektoria.
Vientikiellot koskevat:
- telekommunikaation tai internetin valvontaan tarkoitettujen laitteiden myyntiä ja toimitusta, teknologiaa, ohjelmistoja sekä niihin liittyvät palveluita
- kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian myyntiä, toimitusta, siirto tai vientiä sotilaallista käyttöä varten
- tupakkatuotteiden tuotannossa tai valmistuksessa käytettyjen tuotteiden myyntiä, toimitusta, siirtoa tai vientiä Valko-Venäjälle
- aikaisemmin voimassa ollutta aseita (ja muita puolustustarvikkeita) ja niihin liittyviä tarvikkeita sekä niihin liittyvää teknistä apua, palveluita ja rahoitusta koskevaa vientikieltoa laajennetaan.
Tuontikiellot koskevat:
- öljytuotteiden ostoa, tuontia tai siirtoa Valko-Venäjältä sekä teknisen avun tai koulutuksen tarjoamista, rahoitusta sekä kieltoihin liittyvien vakuutusten ja jälleenvakuutusten myöntämistä
- kaliumkloridin (”potaskan”) ostoa ja tuontia.
Rahoitus- ja pääomamarkkinoita koskevat kiellot:
- Valko-Venäjälle, sen hallitukselle, julkisyhteisöille, yhtiöille tai virastoille sekä tietyille julkisomisteisille tai julkisessa määräysvallassa oleville rahoituslaitoksille ja muille laitoksille asetetaan EU:n pääomamarkkinoille pääsyä koskevia rajoituksia. Vakuutusten ja jälleenvakuutusten myöntäminen Valko-Venäjän hallitukselle, sen julkisyhteisöille, yhtiöille tai virastoille kielletään
- Euroopan investointipankille asetetaan tiettyjä kieltoja Valko-Venäjän toiminnassa
- EU rajoittaa niiden kansainvälisten kehityspankkien toimintaa Valko-Venäjällä, joiden jäseniä EU:n jäsenvaltiot ovat.
Vientitakuita ei toistaiseksi voida myöntää
Finnvera ei toistaiseksi myönnä vientitakuita Valko-Venäjälle. Vaikka EU-pakotteet koskevat valtionyrityksiä, talouden heikkenevät näkymät vaikuttavat myös yksityisiin yrityksiin.
Kirjoittaja:
Anu-Leena Koskelainen, maariskien hallinnan tiimipäällikkö, Finnvera, puh. 029 460 2819, [email protected]
Lue lisää aiheesta:
Jaa sivu:
