Menestyvä yritystoiminta takaa kestävän työllisyyden kasvun

Suomen talouden heikko pitkän ajan kasvupotentiaali ja väestön nopea ikääntyminen jarruttavat työllisyyskehitystä. Työllisyys ei kestävällä tavalla nouse ilman kasvavaa, menestyvää yritystoimintaa, ja sitä kautta syntyviä uusia työpaikkoja. Yritysten menestyksen edistäminen on Finnveran perustehtävä. Siksi kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävät yritykset ovat erityisen mielenkiintomme kohteina, kirjoittaa pääekonomisti Timo Lindholm.

”Suomalainen talous ja yhteiskunta eivät pyöri nykyisellä työllisten määrällä. Tuloja ei kerry tarpeeksi, jotta ihmisten hyvinvointi ja sen ylläpitämisessä tarvittavat julkiset palvelut voidaan rahoittaa. Seurauksena on julkisen talouden jatkuva velkaantuminen ja verojen korotuspaineet.

Tilannetta vaikeuttaa Suomen talouden heikoksi nähty kasvupotentiaali sekä väestön nopea ikääntyminen. Valtiovarainministeriön ennusteissa taloutemme BKT:n kasvu painuu lähivuosina 1,5 prosentin alapuolelle. Sellainen kasvu ei kovin paljon kerrytä työtä eikä tuloja. Kasvuennusteet ja työllisyystavoitteet ovat kovin kaukana toisistaan.

Suomen Pankin maaliskuussa julkistaman ennusteen mukaan työllisten määrä saavuttaa vuoden 2019 tason vasta vuonna 2023.

Suomen nykyisellä ja varsinkin ennustetulla väestörakenteella jopa 80 prosentin työllisyysaste on erittäin kova vaikkakin täysin perusteltu tavoite. Työikäisen 15–64-vuotiaan väestön määrä vähenee Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan tällä vuosikymmenellä lähes 40 000 hengellä. Jotta työllisyysaste saavuttaisi 80 prosentin tason, pitäisi työllisten nuppiluku nousta noin 250 000:lla. Tarvitaan siis valtava väestön siirtymä työvoiman ulkopuolelta työvoimaan ja sieltä edelleen työllisten joukkoon.

Yritysten kasvua ja menestystä eivät voi toteuttaa ketkään muut kuin yritykset itse. Rahoittaja – kuten Finnvera – voi olla ratkaiseva tien tasoittaja ja siten kasvun mahdollistaja.

Tavoiteltavan työllisyyden lisäyksen toteutuminen tarkoittaisi noin 3,5 prosentin työttömyysastetta, ja työttömien määrän putoamista noin 100 000:en. Noissa lukemissa Suomi oli viimeksi runsaat 30 vuotta sitten, jolloin vaatimustaso monissa työtehtävissä oli selvästi nykyistä alempi ja väestön ikärakenne parempi.

Onko siis kolmosella alkavan työttömyysasteprosentin haikailu realismia, kun työmarkkinoiden niin sanotut kohtaanto-ongelmat ovat suuria sekä työvoiman osaamiseen kohdistuvien vaatimusten, että alueellisen liikkuvuuden osalta? Riittääkö tarpeeksi monen osaaminen korkean tuottavuuden töihin, onko työnteon kannustavuus muihin töihin kohdallaan ja löytyykö yrityksissä uskallusta ja taitoa työllisyyttä nostavaan kasvuun?  

Työllisyys ei kestävällä tavalla nouse ilman kasvavaa, menestyvää yritystoimintaa. Sen edistäminen on myös Finnveran perustehtävä. Siksi kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävät yritykset ovat erityisen mielenkiintomme kohteina.

Sekä talouspolitiikassa että rahoitustoiminnassa on kyse mahdollistamisesta. Yritysten kasvua ja menestystä eivät voi toteuttaa ketkään muut kuin yritykset itse. Muut voivat vain tasoittaa tietä menestykseen ja siten helpottaa sen toteutumista. Rahoittaja – kuten Finnvera – voi olla ratkaiseva tien tasoittaja ja siten kasvun mahdollistaja. Hyvin erikokoiset asiakasyrityksemme ovatkin pärjänneet pääosin varsin hyvin. Oikealla tiellä ollaan, vaikka maali onkin vielä kaukana.”

Lisää aiheesta:

Finnveran Rahoitus & kasvu -katsaus: Korona jakoi toimialat voittajiin ja häviäjiin

Tutustu Finnveran Rahoitus & kasvu -katsaukseen 1/2021 (PDF)