Paras lääke velkaantumiseen on talouskasvu – talouden rakenteiden uudistaminen on avain Suomen talouden tulevaisuuden kestävään kasvuun

Onko tulevaisuuden kestävä kasvu mahdollinen yhtälö Suomelle? On, kun talouden pitkän aikavälin haasteisiin saadaan ratkaisuja ja työkaluja. Tällä hetkellä katse on liikaa lyhyen tähtäimen suhdanneluonteisissa kysymyksissä. Tulevaisuuden kestävän kasvun keinoista puhuttiin Etlan ja Finnveran talouskeskustelussa Porin SuomiAreenassa 27.6.2024. Lavalla olivat keskustelemassa sekä hallituspuolueen että opposition edustajat sekä huippuekonomistit. Vakiintuneita näkökulmia talouteen ravistelivat keskustelun haastajat ilmaston ja tekoälyn näkökulmista.

Tuoreet talousennusteet eivät ole olleet ruusuisia, ja heikon kehityksen juuret ovat koronapandemiassa, Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan ja kriisin seurauksena kiihtyneestä inflaatiossa. Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki oli kuitenkin varovaisen toiveikas, että käänne tapahtuu tämän vuoden aikana.

– Suhtaudun positiivisesti, että vaikka nyt luvataan nollaa, loppuvuonna päästäisiin kasvun tielle, hän sanoi paneelissa.

Lamoja ja taantumia tulee aina, nyt ollaan yhdessä sellaisessa. Se ei ole suurin huolenaihe, mutta sen sijaan talouden pitkän aikavälin rakenteelliset haasteet ovat huolestuttavia, kun edessä näyttää parhaimmillaankin olevan hitaan talouskasvun aikaa.

– Pitkän aikavälin kasvu ei ole hehkeää, päästään keskimäärin prosentin talouskasvuun. Ongelmana on, että alijäämä on mittava, velka kasvaa ja paras lääke siihen olisi talouskasvu. Jos sitä ei ole, ollaan ikävässä tilanteessa, Kotamäki totesi.

Etlan ja Finnveran talouskeskustelussa olivat mukana Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen, Vihreiden varapuheenjohtaja Oras Tynkkynen, Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti ja Mauri Kotamäki.

Uudistuksia on lykätty liikaa – haasteiden ratkaisuista eri näkemyksiä

Suomen rakenteellisia haasteita ovat ennen muuta väestön ikääntyminen ja supistuva työvoima sekä työn tuottavuuden heikko kehitys. Matias Marttinen totesi, että ongelmiin tarttumista on aikaisemmin siirretty eteenpäin, mutta ellei muutoksia tehdä, tien päässä on köyhempi Suomi ja rajallisempi hyvinvointivaltio.

Lavalta löytyi tyytyväisyyttä, että hallitus on tarttunut pitkän aikavälin haasteiden ratkaisemiseen, vaikka keinoista oli eri näkemyksiä. Vihreän siirtymän vauhdittamiseen liittyvät toimenpiteet ovat keskeisiä. Vihreän siirtymän teollisten investointien kotiuttamiseen Suomeen kohdistuu suuret odotukset, totesi Oras Tynkkynen. EK:n mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 200 miljardin euron arvosta vihreän siirtymän investointeja. Mauri Kotamäki muistutti, että tärkeää on saada Suomeen korkean arvonlisän vihreitä investointeja.

– On hienoa, että nämä toteutuvat tai jos edes osa vihreän siirtymän investoinneista toteutuu, mutta se ei riitä. On hyvä pohja, että tuotetaan vihreää sähköä edullisesti mutta se ei ole sellaista korkean arvonlisän toimintaa, jota me halutaan Suomeen. On tuhannen taalan kysymys, miten me saadaan teollinen toiminta vihreän sähkön rinnalle, siihen pitäisi laittaa paljon enemmän paukkuja.

Ilmastotoimet ja tekoäly osaksi ratkaisuja – vihreät investoinnit ja tuottavuus nousuun

Suomen Kuvalehden toimittajan Robert Sundmanin juontamassa keskustelussa haettiin nimenomaan ratkaisuja Suomen tulevaisuuden kestävälle kasvulle, myös ilmaston näkökulmasta. Keskustelun haastajan roolissa puhunut nuorten ilmastoedustaja Hanna Höijer korosti, että ilmastotoimilla on kiire. Sen sijaan, että tuhlataan resursseja koko talousjärjestelmän muuttamiseen, lähtökohta voi hänen mukaansa olla, että talouskasvua haetaan, mutta kestävällä tavalla. 

– Talouskasvu on ongelmallinen, mutta toisaalta sitä tulee olla, Hanna Höijer sanoi paneelissa.

Esimerkiksi vihreän siirtymän investointien takana on vahva konsensus, mutta miksi edelleen tuetaan myös ei-uudistavaa teollisuutta, hän kysyi.

– Vihreät investoinnit ovat hyvä asia, mutta miksi kaikki toimenpiteet eivät kohdistu niihin. Miksi meillä on edelleen haitallisia tukia.

Keskustelun lopussa sivuttiin vielä tekoälyn tuomia mahdollisuuksia lisätä työn tehokkuutta ja tuottavuutta. Tekoälykulmaa toi Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen. Onko tekoäly vain hypeä, ja miten siihen liittyvät odotukset muuttuvat todellisuudeksi. Tekoäly kun ei kuitenkaan yksin tee kaikkea, vaan ihmistäkin edelleen tarvitaan.

– Tekoälyn vaikutus näkyy siinä, että sen ansiosta teen jotain vähän nopeammin kuin aiemmin. Se on tuottavuutta, Päivi Puonti kiteytti.

Lisää aiheesta:

Katso SuomiAreena-keskustelun tallenne:
Onko tulevaisuuden kestävä kasvu Suomelle mahdoton yhtälö? (mtv.fi)