Rohkeutta investointeihin – voisiko Suomi menestyä länsinaapurin opeilla?

Ruotsissa pk-yrityksillä menee lujaa ja investointiympäristö on Suomea suotuisampi. Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki tarkastelee työssään Suomen taloutta ja rahoituksellisia kysymyksiä kansainvälistymisen ja viennin näkökulmasta. Tässä jutussa hän kertoo näkemyksiään siitä, miksi Ruotsissa on helpompi menestyä, ja mitä Suomen pk-yrittäjät voisivat oppia ruotsalaisilta.

Mauri Kotamäki, tekevätkö ruotsalaiset jotain paremmin?

Syy on hitaasti kehittyvissä syvissä virtauksissa ja rakenteissa. Ruotsi on vanhempi maa, joka on ollut sodilta turvassa. Siellä on enemmän yksityistä pääomaa, vanhaa rahaa satojen vuosien takaa. Ruotsin demografia on Suomea edullisempi: nuorta väestöä on enemmän. Käyttäytymistaloustieteelliset tutkimukset todistavat, että vanhetessa ihmisten riskinottohalukkuus vähenee. Maahanmuutto on yksi syy parempaan väestörakenteeseen. Globaalisti merkittävät innovaattorit ovat usein maahanmuuttajataustaisia. Kaupungistuminen on Ruotsissa pidemmällä, mikä kasvattaa tuottavuutta ja lisää investointeja.

Ruotsin kruunu tuo joustavuutta etenkin vientisektorin näkökulmasta, mutta makrotaloudellinen ympäristö on epävakaampi. Uskon, että Suomi on saanut hyötyä eurosta. Kääntöpuolena on, että taantumissa oma valuutta sopeutuisi vallitsevaan tilanteeseen ja parantaisi kustannuskilpailukykyä. Tämä ei silti ole missään nimessä argumentti euroa vastaan.

Mitä me Suomessa voisimme oppia Ruotsin pieniä ja keskisuuria yrityksiä tukevasta talouspolitiikasta?

Olemme maina niin samantyyppisiä, että ongelmatkin ovat monesti samantapaisia. Sekä Ruotsissa että meillä on korkea verotus, jäykät työmarkkinat, toisaalta korkeakoulutettu työvoima, vähäinen korruptio ja edullinen ympäristöystävällinen sähkön tuotanto.

Maahanmuuttopolitiikka on yksi voimakas mieleeni tuleva kasvun ajuri. Suomessa pk-yrityksissä on puute osaavasta työvoimasta, mikä johtuu pitkälti väestön ikääntymisestä. Syntyvyys ei tule lähtemään nousuun poliittisilla toimilla, eikä väestörakenne muutu muulla kuin maahanmuutolla.

Toimisivatko Ruotsin taloudesta poimitut mallit suomalaisessa pk-kentässä? Mitä siihen vaaditaan?

Ruotsin kuluttajille suunnatut tuotteet Spotifysta Hennes&Mauritziin ja Bookbeatiin ovat hyvin menestyneitä. Vastaavia kasvavia yrityksiä pitäisi Suomeenkin saada. Toivottavasti niitä on jo kasvamassa esimerkiksi raikkaan startup-yhteisön ansiosta.

Yritysverotuksen tai verokilpailun osalta en näe suurta eroa maiden välillä. Ruotsissa elinkeinorakenne on moninaisempi kuin Suomessa. Maariskinkin näkökulmasta Suomen repertuaaria pitäisi saada laajennettua. Tämä ei ole kuitenkaan kovin helppoa, koska Ruotsi on Suomea puolet isompi. Pienellä maalla ei voi olla ihan hirveän laajaa valikoimaa. Elämme erikoistuvassa globaalissa maailmassa, emmekä me haluakaan tarjota ”vähän kaikkea”.

Marraskuussa 2022 työllisyysaste oli Suomessa huippulukemissa, mutta odotamme vielä parempaa. Ruotsissa lukema oli kuitenkin vain 2,3 % korkeampi. Mitä ajatuksia tästä?

Ruotsissa kannusteet ovat kohdillaan ja työmarkkinoilla enemmän joustoa. Merkittävin yksittäinen tekijä on osa-aikaisen työn mahdollistaminen vanhemmuuden aikana ja uran loppupäässä. Vaikka eläkeikä on joustava, todellinen eläkkeellejäämisikä on hyvin korkea.

Ruotsissa ei ole yleissitovuutta, ja sen työllisyysvaikutuksista voi väitellä, mutta ainakin se tuo dynamiikkaa markkinoille. Myöskään kotihoidon tukea ei ole, mikä tukee maahanmuuttajien työllisyyttä.

Ruotsissa pidetään huolta kustannus kilpailukyvystä ja viennistä. Suomessa elettiin pitkään keskitettyjen sopimusten maailmassa, nyt ollaan murroksessa ja opetellaan uutta. Työllisyysaste oli pitkään alle 70 prosentin, joka oli täysin riittämätön suhteessa julkisen talouden kokoon. Onneksi prosentti on nousemaan päin. Ruotsin velkataso on matala, ja julkinen talous peräti ylijäämäinen.

Molemmissa maissa on parantamisen varaa, mutta muutokset ovat voimakkaasti poliittisten preferenssien ja valintojen takana. Olennaista päätöksenteolle on, halutaanko lisää joustoja ja alentaa rakenteellista työttömyysastetta.

Riskinotto vaatii ideoita, uskallusta ja kannusteita.

Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Vientilaman korvilla tarvitaan uskallusta investointeihin, mikä neuvoksi yrityksille?

Kyllä Suomesta puuttuu uskallusta, sen näkee investointikehityksessä. Pelkkä uskallus ei kuitenkaan ole riittävä selitys, vaan ekonomistina on pakko ajatella, että myös ihmisille annettavat kannusteet vaikuttavat.

Rohkeus on osin sitä, mitä Finnverakin tekee: jakaa riskiä kaupallisten pankkien kanssa ja madaltaa yritysten kynnystä ottaa riskiä, kun pankkien lainahanat voivat olla tiukassa pankkisääntelyn takia.

Vakavaraisuusvaateiden takia aikaisemmin kannattanut luototus- ja rahoitustoiminta ei välttämättä enää kannata. Ilman rahoitusta ei paljon riskiä oteta. Pitäisi olla paikallista riskipääomaa, ettei aina tarvitse lähteä ideoineen Piilaaksoon.

Riskinotto vaatii ideoita. Meidän tulee lisätä erikoistumista tiettyihin aloihin, rakentaa keskittymiä ja verkostoja. Suomessa peliala on tästä konkreettinen esimerkki ja tapahtumat, kuten Slush, tuovat verkostoitumista, mutta hyviä ideoita pitäisi saada laajemminkin.

Myös ulosottolainsäädäntö on Suomessa verraten tiukka, mikä voi yksittäisille yrittäjille olla merkittävä asia. Olennaista on, millä ehdoin yrittäjä pääsee konkurssin jälkeen uuteen alkuun.

Mihin ruotsalainen riskinottajan mentaliteetti juontaa juurensa?

Ruotsilla on hyvä maabrändi ja yksityistä pääomaa, joka etsii tuottoja. Riskinotto tähtää useimmiten ulkomaille. Harva kehittää hienon innovaation tavoitellakseen vain Oulun markkinoita. Ruotsi on myös vanhastaan kansainvälisempi maa, johon on helppo tulla muualta. Suomikin on menossa siihen suuntaan.

Entä missä asioissa Ruotsi voisi ottaa oppia meistä?

Pisa-tulokset oli aikanaan ylpeydenaihe, mutta muut maat ovat ottaneet meitä kiinni. Eläkejärjestelmä on Ruotsissa osittain epäonnistunut. Pystyisin näkemään nykyistä yksinkertaisemman mallin, jossa olisi vähemmän kerroksia. Toisaalta Ruotsin nykyjärjestelmä tuottaa ihan hyviä tuloksia, joten on vaikea torpata sitä täysin.

Tukholman asuntomarkkinat ovat epäonnistuneet. Asuntomarkkinoiden säätelyn ja täysin riittämättömän rakentamisen seurauksena hinnat ovat järkyttävän kalliit, eivätkä asunnot aina jakaudu järkevästi. Asuntomarkkinoiden toiminta on tärkeä sekä yhteiskunnan ja kansantalouden että rahoituskriisien näkökulmasta. Niiden olisi syytä toimia hyvin.

Ruotsi on myös jossain määrin epäonnistunut maahan muuttajien integroinnissa. Se on harmillista siksikin, että erityisen haasteellisen väestörakenteen Suomessa ilmiötä käytetään joskus kategoriseen maahan muuton vastustamiseen.

Maat pähkinänkuoressa

Ruotsi

• Väkiluku 10,5 miljoonaa
• BKT asukasta kohden 2022 - 53 160 e
• Viennin osuus BKT:sta 53 %

Suomi

• Väkiluku 5,6 miljoonaa
• BKT asukasta kohden 2022 - 47 990 e
• Viennin osuus BKT:sta 45 %

 

Teksti: Eveliina Lempiäinen