Sellutehtaiden investointibuumi näkyy – Uusi tehdas vaatii aina suomalaista osaamista
Selluteollisuuden yritykset investoivat miljardeilla euroilla uusiin tehtaisiin pienen hiljaiselon jälkeen. Jokaisessa sellutehtaassa on suomalainen leima, sillä Valmet ja itävaltalaisen Andritzin Suomen-yksikkö ovat ainoat yritykset maailmassa, jotka voivat toimittaa asiakkaalle kokonaisen tehtaan. Samalla tuhannet alihankkijat saavat lisää töitä. Finnvera on vahvasti mukana investointien rahoittajana.
Finnveran rahoituspäällikkö Satu Savelainen sanoo, että metsäteollisuuden hankkeita on nyt paljon vireillä.
– Seuraava suuren kokoluokan sellutehdas valmistuu Chileen 2021. Putkessa on kuitenkin lukuisia tehdashankkeita, joista osasta on tehty investointipäätös, Savelainen vahvistaa.
Savelainen on ollut mukana lähes kaikissa maailman isoissa selluhankkeissa viimeisten vuosien aikana, sillä Finnveralla on iso rooli investointien toteutumisessa. Milloin ja mihin tahansa uusi sellutehdas syntyy, mukana on aina suomalainen laitetoimittaja.
Sellunvalmistajat tarvitsevat vientitakuulaitosten apua hankkeiden rahoittamiseksi, sillä uusien tehtaiden kokonaiskustannukset nousevat jopa 2–3 miljardiin euroon.
– Meidän takuuosuutemme on tyypillisesti alle 20 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Toimimme vientitakuissa yhdessä pankin kanssa, Savelainen kertoo.
Tehtaiden rakentaminen keskittyy sinne, missä puuta on helpoimmin saatavilla eli Etelä-Amerikkaan, Kaakkois-Aasiaan ja Pohjoismaihin. Lisäksi vanhoja tehtaita modernisoidaan jatkuvasti ympäri maailmaa. Etelä-Amerikan valttina on eukalyptuspuu, joka kasvaa nopeasti. Pohjoisen havupuun vahvuus on sen korkea laatu ja kestävyys.
– Suurin osa meidän vastuistamme on Etelä-Amerikassa. Isona Due Diligence -alueena, eli ennen allekirjoitusta arvioitavina asioina, rahoituspäätöksissä ovat ympäristö- ja sosiaaliset asiat. Tarkastamme muun muassa, miten alihankkijoita kohdellaan ja miten työntekijöiden työturvallisuus on järjestetty, Savelainen listaa.
Tehtaan rakentaminen on vuosien työ
Sellun maailmanmarkkinahinta on laskenut huippuluvuista, mutta esimerkiksi Pellervon taloustutkimus ennustaa sellun kysynnän jatkavan kasvuaan lähivuosina Kiinan vetämänä. Sellu soveltuu raaka-aineeksi pehmopaperille ja muille hygieniatuotteille, kartongille, pakkausmateriaaleille sekä liukosellun avulla tekstiileille. Lisäksi sellusta toivotaan korvaajaa muovisille kertakäyttötuotteille.
Sellutehtaiden kokonaistoimittajat Valmet ja Andritz uskovat kysynnän kasvuun. Se näkyy tilauksissa.
– Tehtaan rakentaminen on pitkä prosessi, jopa viisi vuotta. Ennen varsinaista investointipäätöstä asiakkaan kanssa käydään läpi konseptia ja teknologiaa. Myyntiprosessi kestää 1–2 vuotta. Suunnittelu on kriittisimpiä vaiheita, sillä kaikki muutokset rakennusvaiheessa vaikeuttavat projektia, sanoo Andritz Oy:n toimitusjohtaja Kari Tuominen.
Hänen mukaansa tehtaan toimitusaika on 2–2,5 vuotta. Ostot alihankkijoilta lähtevät liikkeelle heti, kun se on mahdollista. Täyden tuotantotason saavuttaminen vie tyypillisesti puolesta vuodesta vuoteen.
"Sellutehtaiden kokonaistoimittajat Valmet ja Andritz uskovat kysynnän kasvuun. Se näkyy tilauksissa.
"
Suomessa ainutlaatuinen osaaminen
Puun matka selluksi vaatii useita vaiheita. Niitä ovat muun muassa puunkäsittely, kuitulinja sellunkeitosta valmiisiin paaleihin ja kemikaalien talteenotto. Kaikki toimii automaation avulla saumattomasti yhteen. Uusissa tehtaissa kiinnitetään erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja sivuvirtojen hyötykäyttöön.
– Kokonaisuuden hallitseminen on erittäin vaativaa. Se perustuu tuhansien insinöörien työhön. Teemme ydinvaiheet itse, mutta verkostossamme on 10 000 aktiivista toimittajaa, kertoo Valmetin sellu- ja energialiiketoiminnoista vastaava johtaja Bertel Karlstedt.
Andritz Oy käyttää noin tuhatta alihankkijaa, konsernissa alihankkijoita on huomattavasti enemmän. Molemmat yhtiöt tekevät hankintoja sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain.
Yhtiöiden ratkaisut sopivat keskenään suhteellisen hyvin yhteen, jos asiakas haluaa hyödyntää molempien toimittajien osaamista. Karlstedt kuvaa sellutehtaan eri osia legopalikoiksi.
– Esimerkiksi Äänekosken biotuotetehtaan toimitukset menivät aika tasan 50–50, hän kuvaa.
Niin Karlstedt kuin Tuominen löytävät useita syitä siihen, miksi juuri Suomi on noussut ratkaisevaan asemaan sellutehtaiden rakentamisessa.
– Meillä on pitkät juuret metsäteollisuudessa. Olemme uskoneet alan kehittymiseen ja tehneet isoja satsauksia. Koulutus on myös aivan huippua ja meillä on hyviä ihmisiä töissä, Tuominen sanoo.
– Suomelle metsäteollisuus on yhä tärkein vientiala. Suomessa metsäteollisuus erilaisine biotuotesovelluksineen houkuttelee nuoria. Toisin on esimerkiksi Saksassa, jossa ala ei nuoria juurikaan kiinnosta, Karlstedt jatkaa.
Teksti: Kimmo Koivikko
