Suuryritykset ottavat viennissä hallittuja riskejä – Kauppoja jää toteutumatta yllättävän paljon

Suuryrityksistä 70 prosenttia on kärsinyt viennin luottotappioita. Tappioiden lisäksi puolet suurista vientiyrityksistä on menettänyt tärkeitä kauppoja, vaikka ne tuntevat riskienhallinnan ja vienninrahoituksen tavat kohtuullisen hyvin. Tiedot selviävät kesällä julkaistusta vientikaupan rahoitusbarometrista, jonka teettivät Finnvera, Keskuskauppakamari ja Kansainvälinen kauppakamari.     

Lähes jokaisella suuryrityksellä on kirjattu luottopolitiikka. Sen olemassaolon pitäisi johtaa automaattisesti pienempiin luottotappioihin, sillä ohjeistukseen kirjataan hyväksyttävä riskitaso vientikaupoissa. Lopputulos on kuitenkin toinen.

– Suuryritykset laskevat tarkasti asiakkaidensa riskiprofiilin ja tekevät suojauksen kustannus–hyöty-arviot. Ne hakevat koko ajan tasapainoa. Myyntivolyymia on niin paljon, että vastaan tulee väistämättä epäkelpoja kumppaneita, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.

Finnveran rahoitusjohtaja Tuukka Andersén pitää niin ikään suuryritysten luottotappioita tietoisena valintana.

– Luottopolitiikan rooli on eri asemassa eri yrityksissä. Osalla voi olla hyvinkin tiukka politiikka, joka määrää millä ehdoilla kauppaa voidaan käydä. Toisaalta muutaman sadan tuhannen euron kauppa voi olla bisnespotentiaalin osalta niin houkutteleva, että yritykset ovat valmiita ottamaan riskejä, Andersén perustelee.

Tutkimuksen mukaan yritysten keskimääräinen vientikaupan koko on alle 100 000 euroa. Yli puolet suuryritystenkin vientikaupoista on arvoltaan alle puoli miljoonaa euroa.

Puolet kaupoista jää toteutumatta

Suuryritykset tuntevat kohtuullisesti ostajaan liittyvien riskien hallitsemisen mekanismit. Niistä tunnetuin on ennakkomaksu. Sen jälkeen tulevat remburssi, Finnveran vientitakuut, yksityinen luottovakuutus ja pankkitakaus.

Siitä huolimatta lähes puolet vastaajista ilmoittaa, että yritykseltä on jäänyt toteutumatta tärkeitä vientikauppoja rahoitukseen tai luottoriskin hallintaan liittyvistä syistä. Andersén pitää lukua yllättävän korkeana.

– Meillä on paljon ratkaisuja vientikauppojen rahoittamiseen. Tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä muistaa, että myös me arvioimme aina osapuolten luottokelpoisuuden suhteessa omaan luottopolitiikkaamme ja teemme riskinottopäätöksen tältä pohjalta. Ostajan heikko taloustilanne voi selittää osaa kauppojen peruuntumisesta, Andersén kertoo.

Ennakkomaksu nousee ensimmäiseksi riskienhallinnan vaihtoehdoksi vientiyritysten kokoon katsomatta. Toisaalta yritykset tunnistavat, että maksuajan myöntäminen ostajalle on merkittävä kilpailutekijä.

– Mitä pienempiin yrityksiin mennään, sitä heikommin tunnetaan muita suojausmekanismeja ja ostajarahoitustapoja, Haarasilta sanoo.

Luottopolitiikka kaikille yrityksille

Kaupoista syntyvät tappiot vaihtelevat toimialoittain ja vientimaittain, sillä yritysten maksumoraali vaihtelee. Mediaani luottotappio on 30 000 euroa. Kymppitonnien menetykset iskevät kuitenkin kovempaa liikevaihdoltaan alle kahden miljoonan euron mikroyritykseen kuin yli 300 miljoonan euron suuryritykseen.

Haarasilta ja Andersén kannustavat myös pienempiä yrityksiä määrittelemään kirjallisen luottopolitiikan. Riskit kasvavat, jos ohjeistus puuttuu. Yksi riskiryhmä on liikevaihdoltaan 50–100 miljoonan euron yritykset, joista kolmannes ei ole määritellyt luottopolitiikkaa.

– Suuryritykset ovat oppineet hallitsemaan riskejä. Ne ovat muutenkin konservatiivisempia kuin ulkomaiset kilpailijat. Asiakkaat ovat tuttuja ja riskejä uusille markkinoille etabloitumiseen otetaan vähän. Silloin tarve ulkopuolisille riskiratkaisuille on pienempi verrattuna esimerkiksi Keski-Euroopan yrityksiin, Andersén sanoo.

Lisätiedot:

Jussi Haarasilta, liiketoimintajohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2601

Tuukka Andersén, rahoitusjohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2688

Lisätietoa vientikaupan rahoitusbarometristä: Finnvera ja Kauppakamari: Vientiyritysten tyypillinen luottotappio 30 000 euroa - luottotappiot yhä viennin jarruna