Vanhoilla eväillä ei pärjätä markkinoiden uusjaossa – Finnveran Pauli Heikkilä haluaa keskiöön kasvun ja kansainvälistymisen

Miten Suomi toipuu koronasta? Finnveran Pauli Heikkilä esittää uusia toimintamalleja ja vahvaa yhteistyötä, sillä vanhat keinot eivät uudessa tilanteessa riitä.

Suomen talous sakkasi vuoden 2009 finanssikriisin jälkeen eikä ollut toipunut vieläkään suhteessa kilpailijamaihin, kun korona iski. Koronapandemia resetoi koko maailmantalouden hetkeksi, mutta nyt ennustetaan jo historiallista kasvupyrähdystä, johon Suomen täytyy päästä osalliseksi. Juuri nyt on hetki löytää keinot parempiin tuloksiin kuin ne, joihin Suomi finanssikriisin jälkeen ylsi työllisyydellä, viennillä ja yritysten kannattavuudella mitattuna.

”Tämä edellyttää uusia toimintamalleja kaikilta sektoreilta, sillä vanhoilla eväillä emme pärjää markkinoiden uusjaossa", sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.

On muistettava samalla myös huolehtia vastuullisesti ympäristöstä, ilmastonmuutoksen torjunnasta ja työoloista aiempaa paremmin.

Ratkaisevaa on toimintaympäristö ja arvomaailma, jonka Suomi tarjoaa yrityksille. Peruslähtökohtia ovat vakaus, hyvä koulutus ja huippututkimus. Samoin yritysrahoitus ja verotus, jotka joko rohkaisevat tai lannistavat.

”Tarvitaan uusi kiihdytysvaihde, ja se edellyttää toimenpiteitä kaikilla sektoreilla”, Pauli Heikkilä sanoo.

Ranskan rahoitusmallista oppia?

Rahoitusmarkkinoilla Heikkilä korostaa yhteistyön merkitystä. Tämä tarkoittaa paitsi pankkien ja Finnveran yhteistyötä, myös esimerkiksi Team Finland -verkoston rahoituskeinojen koko potentiaalin tehokkaampaa hyödyntämistä. Mallia voi ottaa esimerkiksi Ranskasta, jossa eri rahoitusmuotoja on lähdetty rohkeasti yhdistämään.

”Tarvitsemme rahoittajien yhteistyötä. Tarvitsemme avustusmuotoisen, lainamuotoisen, yksityisen ja julkisen rahoituksen yhdistelmää, joka kannustaa yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään”, kertoo Heikkilä.

”Pankkimarkkina on Suomessa keskittynyt verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan. Siksi Finnveralla on Suomessa suurempi rooli yritysrahoituksessa kuin vastaavilla julkisilla yritysrahoittajilla näissä maissa”, Heikkilä sanoo.

Innovaatioista menestystä tutkimuksen ja yritysten yhteistyöllä

1990-luvun lamasta Suomi ponnisti ICT:n ja Nokian kasvun myötä. Teknologia, korkeakoulutus, tutkimus ja kehitys ovat edelleen Suomen vahvuuksia, mutta tutkimuksen ja yritysten välille tarvitaan tiiviimpää yhteyttä. Kun innovaatiot muuttuvat kaupallisiksi menestyksiksi yrityksissä, koko Suomi hyötyy.

”Innovaatiojärjestelmämme koostuu koulutuksesta ja tutkimuksesta ja siitä, millaiset valmiudet yrityksillä on hyödyntää tutkimustietoa. Jakolinja perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välillä ei edistä yhteistyötä. Olemme niin pieni maa, että meidän on kyettävä suuriin kilpailijamaihin nähden parempaan vuorovaikutukseen” toteaa Heikkilä.

Toimialoilla, joilla Suomessa on perinteisesti ollut suuria yrityksiä, osaaminen ja valmiudet kasvaa ovat jo olemassa. Näin on esimerkiksi ICT-alalla, konepaja- ja metsäteollisuudessa.

Uusia kasvuyrityksiä löytyy monilta aloilta, kun osaavat alihankintayritykset onnistuvat laventamaan toimintaansa, hakemaan uusia asiakkaita ja kehittämään uusia tuotteita. Tällaiset yritykset ovat menestyneet koronatilanteessa parhaiten.

”Suomessa on monia erinomaisia yrityksiä, mutta fakta on, että niitä tarvitaan lisää. Ja olemassa olevien yritysten osalta on tärkeää, että ne haluavat vahvasti laajentua kotimaassa ja menestyvät kovassa kansainvälisessä kilpailussa” summaa Heikkilä.

Yritykset, jotka ovat onnistuneet laventamaan toimintaansa, hakemaan uusia asiakkaita ja kehittämään uusia tuotteita, ovat menestyneet koronatilanteessa parhaiten, Heikkilä sanoo.

Jotta suomalaiset yritykset pääsevät globaaliin kasvuun kiinni, tarvitaan myös asennemaailman muutosta: kasvuyritysten arvostusta ja rohkeutta tuoda omaa osaamista esille.

”Meidän tehtävämme on täydentää rahoitusmarkkinaa, ja olemme osaltamme valmiita kehittämään rahoitusta yritysten parhaaksi”, Heikkilä sanoo.

Lisätietoa:

Finnvera toimii kasvun mahdollistajana. Lue lisää osoitteesta Finnvera.fi/taustavoima