Viennin edistämistä uudella otteella – tavoitteena avata suomalaisyrityksille pääsy kansainvälisiin infrastruktuurihankkeisiin

Finnvera on perinteisessä vienninrahoittajan ja -takaajan roolissaan toiminut kysyntä- ja viejäasiakasvetoisesti: kun viejällämme on vientikauppaa, mietimme siihen sopivaa rahoitusratkaisua. Globaalin kilpailun kiristyessä tarvitaan kuitenkin uusia keinoja. Haemme perinteiseen tyyliin uudenlaista kulmaa ja ryhdymme aktiivisesti etsimään suomalaisille vientiyrityksille uusia kauppamahdollisuuksia rahoitusratkaisujen kautta. Aina kauppa ei tule viejän luokse, silloin on paikallaan lähteä etsimään potentiaalisia ostajia maailmalta. Yhteistyössä Business Finlandin kanssa Finnvera hakee suomalaisille yrityksille pääsyä kansainvälisiin julkisiin infrastruktuurihankkeisiin.

Finnvera perusti vientikauppojen mahdollistamista varten uuden trade facilitator -tehtävän, johon nimettiin kaksi kokenutta viennin rahoituksen ja vientimarkkinoiden asiantuntijaa Finnverasta, rahoituspäällikkö Erno Ihto ja aluepäällikkö Mika Relander. Erno on tehnyt pitkään työtä erityisesti pk-yritysten vientikauppojen vauhdittamiseksi ja rahoitusosaamisen kasvattamiseksi. Mika puolestaan on aluepäällikkönä seurannut pitkään erityisesti Latinalaisen Amerikan, Afrikan ja muun muassa Kiinan markkinoiden poliittisten ja kaupallisten riskien kehittymistä, suomalaisten yritysten vientimahdollisuuksia ja Finnveran mahdollisuuksia taata vientiä näillä markkinoilla. Uudessa roolissa katse on nyt viejien ohella potentiaalisissa ostajissa.

Tähtäimessä kansainväliset EPC-rahoitushankkeet

Kun valtio haluaa parantaa maansa infrastruktuuria, se usein kilpailuttaa kansainvälisen EPC-yhtiön (suunnittelu, hankinta ja rakentaminen eli Engineering, Procurement, Construction) hoitamaan rakennustyön avaimet käteen -periaatteella. EPC-yhtiö etsii ja kilpailuttaa alihankkijat ja järjestää työn. EPCF-hankkeesta puhutaan, kun kokonaisuuteen liittyy myös rahoituspaketti, jossa voi olla mukana kehitysrahoittajia, yksityistä rahoitusta ja vientitakuulaitosten takaamaa rahoitusta. Rahoituspaketissa luotonsaajana on suvereeni taho, tavallisesti kohdemaan valtiovarainministeriö, ja siihen liittyvää luottoriskiä Finnvera ja muut vientitakuulaitokset järjestelyssä kantavat. 

Monien muiden maiden finnverat eli vientitakuulaitokset ovat jo osallistuneet EPC-rahoituksiin. Tähän suuntaan myös Finnveraa kannustettiin vienninrahoituksen kilpailukykyä arvioineessa raportissa, joka toteutettiin vuonna 2023. 

”EPCF-hankkeessa rahoituksen järjestää yleensä kansainvälinen pankki. Nämä pankit ovat kiinnostuneita yhteistyöstä Finnveran kanssa. Hankkeissa voi olla mukana useampia vientitakuulaitoksia kukin takaamassa kansallista vientiään. Suomen valtion vientitakuulaitoksena Finnvera voi taata suomalaisia vientitoimituksia EPCF-hankkeeseen. Tämä antaa suomalaisille viejille mahdollisuuden tarjota tuotteitaan ja palvelujaan EPC-yhtiölle”, sanoo Erno Ihto.

EPC-infrastruktuurihankkeita tehdään ympäri maailmaa eri markkinoilla ja erilaisilla rahoituspaketeilla.

”Finnveran tukea suomalaisen vientitarjonnan edistämisessä tarvitaan ensisijaisesti alueilla, joilla pääsy kansainvälisille pääomamarkkinoille on rajatumpaa, eli lähinnä Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa, mutta myös muilla kehittyvillä markkinoilla. EPC-mallilla toteutettavia infrastruktuurihankkeita toteutetaan kaikkialla, ja Finnvera on valmis vastaamaan kysyntään siellä, missä tarvetta on”, Mika Relander sanoo.

Tällä hetkellä teemme töitä useissa pilottihankkeissa Afrikan ja Kaakkois-Aasian markkinoilla – EPC-projekteissa tyypillisesti kuluu aikaa ennen kuin kaikki palaset ovat loksahtaneet kohdalleen. 

Finnvera ja Business Finland tiivistävät yhteistyötä – seuraava kohde Turkki

Uuden toimintamallin myötä tavoitteena on yhteistyössä Business Finlandin verkoston kanssa saattaa suomalaisia viejiä mukaan EPC-infrastruktuurihankkeisiin. Seuraavana tähtäimessä on Turkki, jonne Business Finland and Finnvera järjestävät yritysryhmävierailun 24.–26.4.2024.

Turkkilaisilla urakoitsijoilla on ollut tärkeä rooli kansainvälisessä rakennusteollisuudessa viime vuosikymmeninä, ja turkkilaisten lasketaan olleen mukana yhteensä yli 470 miljardin dollarin rakennushankkeissa vuosina 1972–2022. Turkkilaiset urakoitsijat etsivät korkean teknologian toimittajia lentokenttä-, rautatie- ja satamaprojekteihin Lähi-idässä, Afrikassa, Itä-Euroopassa ja Kaakkois-Aasiassa.

“Yritysryhmävierailulle osallistumalla yritykset saavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tavata näiden toimialojen johtavia turkkilaisia urakoitsijoita ja päästä keskustelemaan neljän potentiaalisen projektin yksityiskohdista: rautatiehankkeet Afrikassa ja Turkissa, jätteenpolttolaitos Britanniassa sekä lentokenttäprojekti Kaakkois-Aasiassa. Kaikki nämä projektit toteuttaa turkkilainen urakoitsija”, kertoo Senior Advisor Grace Wang Business Finlandista.

“Yhdistämme edistyksellisiä teknologiaratkaisuja etsivät globaalit EPC:t suomalaisten toimittajien kanssa ja tarjoamme mukaan suomalaisen vienninrahoitusratkaisun. Keskitymme suuriin globaaleihin hankkeisiin, jotka liittyvät suomalaiseen lento-, rautatie-, satama- ja uusiutuvan energian osaamiseen”, Grace Wang jatkaa.

Johtavat globaalit EPC:t ovat strategisia asiakkuuksia, joiden kanssa rakennetaan pitkäaikaisia kumppanuuksia. Finnveran ja muiden Team Finland -toimijoiden rahoituksen vipuvartta hyödyntäen pyrimme auttamaan suomalaisia vientiyrityksiä pääsemään mukaan ja voittamaan tarjouskilpailuja infraprojekteissa maailmanlaajuisilla markkinoilla. 

Lisätietoa:

Erno Ihto, rahoituspäällikkö, Finnvera, erno.ihto (at) Finnvera.fi, puh. 029 460 2529

Mika Relander, aluepäällikkö, Finnvera, mika.relander (at) Finnvera.fi, puh. 029 460 2725

Grace Wang, Senior Advisor, Business Finland, grace.wang (at) businessfinland.fi, puh. 050 342 4740