Ympäristö- ja sosiaalisten riskien seulonnalla tunnistetaan hankkeet, joissa vaikutukset ja riskit ovat suuret

Vuoden 2021 alusta alkaen kaikki Finnveran viennin rahoituksen hakemukset on seulottu ympäristö- ja sosiaalisten riskien osalta. Vuonna 2021 hakemuksia tuli 455 kappaletta. Ympäristö-, sosiaalisten ja hallintoon liittyvien, lyhyemmin ESG-riskien, hallinnalla Finnvera varmistaa rahoitustoimintansa vastuullisuutta. Rahoitettavien hankkeiden huolellinen arviointi liittyy Finnveran riskienhallintaan.

Vientitakuuhakemuslomakkeet uudistettiin vuodenvaihteessa 2021, ja hakemuksissa vientiyrityksiltä kysytään muun muassa vientituotteen käytöstä, sijainnista sekä mahdollisista ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista ja riskeistä. Kysymyksillä kartoitetaan, millaiset luontoarvot hankealueella on ja voiko investoinnilla olla vaikutuksia alueella asuviin ihmisiin, erityisesti haavoittuviin ihmisryhmiin.

Korkean riskin ja suurten vaikutusten hankkeet esiin

Vientitakuuhakemuksen sekä muiden mahdollisten tietolähteiden perusteella tunnistetaan ne hankkeet, joissa mahdolliset ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset ja riskit ovat korkeat.

Riskiarvioinnin aihealueisiin kuuluvat muun muassa vientituotteen loppukäyttäjän maine, maan ihmisoikeudellinen ja poliittinen tilanne, maa-toimialayhdistelmän ympäristö- ja sosiaaliset riskit sekä sijainnin ympäristötekijät, kuten esimerkiksi luonnonsuojelualueiden tai alkuperäiskansojen alueiden läheisyys. Eri aihealueiden osalta on määritelty indikaattorit, joiden perusteella hakemukselle annetaan Finnveran määritelmän mukainen riskiluokka (A/B/C).

Riskiluokituksen indikaattorit ovat kansainvälisesti tunnettuja luotettavia tietolähteitä, jotka pyrkivät tarjoamaan esimerkiksi valtion ihmisoikeustilanteesta puolueetonta tietoa. Jos toimialan riskit ovat korkeat ja kohdemaan ympäristö- ja sosiaalisiin riskeihin liittyvä lainsäädäntö tai sen toimeenpano on heikko, on Finnveralla korostunut velvollisuus huolehtia, että kansalliset ja kansainväliset vaatimukset täyttyvät. Riskinhallintaan ja rahoituspäätökseen vaikuttaa myös se, millaiset vaikutusmahdollisuudet Finnveralla on hankkeen ympäristö- ja sosiaalisiin tekijöihin. Valtio Finnveran omistajana on ohjannut ottamaan rahoitushankkeiden arvioinnissa aiempaa enemmän huomioon YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavat periaatteet (UNGP).

A-riskiluokkaan luokitellaan hakemus, johon liittyvään investointiin voi liittyä merkittäviä, pysyviä ja laajoja kielteisiä ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia tai -riskejä, mukaan lukien ihmisoikeusriskit. B-riskiluokassa vaikutukset ovat vähäisempiä ja helpommin hallittavissa, paikallisia ja suurelta osin palautuvia. B-riskiluokassakin korkeamman riskin hankkeita arvioidaan perusteellisemmin.

C-riskiluokan hakemuksiin ei liity kielteisiä ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia tai ne ovat vähäisiä, jolloin C-riskiluokan hakemus ei edellytä ympäristö- ja sosiaalisten asioiden arviointia.

Hakemusten seulonta vuonna 2021

Finnveraan vuonna 2021 tulleesta 455 hakemuksesta seulottiin ympäristö- ja sosiaalisten riskien osalta 309 hakemusta, joista 42 prosenttia sai suoraan riskiluokan C. Alle kahden vuoden maksuajan remburssi- ja pankkiriskitakuiden ympäristö- ja sosiaalisia riskejä arvioidaan jälkikäteen vuosittain. Näitä takuita oli 113 kappaletta. Ympäristö- ja sosiaalisten riskien asiantuntijat käsittelivät hakemukset, jotka eivät saaneet automaattisesti C-riskiluokkaa tai jotka eivät kuuluneet jälkikäteisarviointiin. Näitä hakemuksia oli 180 kappaletta ja niistä alustavan A-riskiluokan sai 37 prosenttia, B-riskiluokan 26 prosenttia ja C-riskiluokan 34 prosenttia. Suuria hankkeita näistä oli 35. 

Arvioinneissa tehdään tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien – muun muassa muiden vientitakuulaitosten, vientiyritysten, ostajatahojen ja pankkien kanssa. Suurissa A-luokan hankkeissa, jollaisia ovat esimerkiksi sellutehtaat, kaivokset tai voimalaitokset, käsittelyaika on tyypillisesti kuukausia tai jopa vuosia. Suurimmat arvioitavina olleet hankkeet vuonna 2021 sijaitsivat Brasiliassa, Chilessä ja Kiinassa.

Keskusteluissa vientikaupan osapuolten kanssa käydään läpi hankkeen toteutumisen edellytykset. Tavoitteena on toimia ennakoivasti ja ohjaten, jotta hanke voisi täyttää rahoituspäätöksen vaatimukset. Aina näin ei kuitenkaan käy. Vuoden aikana hylättiin yksi rahoitushakemus sosiaalisten ja ympäristöriskien vuoksi. Hylkäämisen syinä olivat erittäin vakavat puutteet hankkeen ympäristö- ja sosiaalisten riskien hallinnassa ja toimijan huono maine.

Kohdevierailut koronatilanteessa mahdottomia

Suurissa hankkeissa hakemus- ja seulontavaiheen jälkeen due diligence -konsultti vierailee rahoitettavassa kohteessa ja tuottaa Environmental and Social Due Diligence (ESDD) -raportin. Raportissa arvioidaan, täyttääkö hanke Maailmanpankkiryhmän ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjeistukset sekä IFC:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuustandardit (Performance Standards) sekä Finnveran rahoitustoiminnan ympäristö- ja sosiaalisten riskien hallinnan politiikan edellytykset. Lisäksi listataan toimenpiteet, jotka vaaditaan niiden saavuttamiseksi.

Joissain tapauksissa myös Finnveran asiantuntija haluaa vierailla kohteessa. Kohdekäynnillä arvioidaan toimijan asennetta, kykyä ja johtamistapoja riskien hallinnassa. Lisäksi selvitetään hankkeen vaikutusalueella olevien eri sidosryhmien, kuten kansalaisjärjestöjen, viranomaisten ja ihmisten mielipiteitä, jotta hankkeesta saadaan kattava kokonaiskuva ja paikalliset olosuhteet voidaan ymmärtää.

Koronan takia kohdevierailut eivät edelleenkään olleet mahdollisia vuonna 2021. Joissain tapauksissa kohdevierailuja on järjestetty etäyhteyksien ja dronekameroiden avulla. Korkean riskin hankkeissa kohdevierailu on tavoitteena tehdä heti tilanteen salliessa. Luottosopimuksissa on pyritty varmistamaan, että Finnveran vierailuoikeudet hankealueella ovat riittävän laajat.

Jos hanke täyttää vaatimukset myös ympäristö- ja sosiaalisten riskien hallinnan osalta, rahoituspäätös voidaan hyväksyä. Tämän jälkeen sovitaan hankkeen seurantasuunnitelmasta. Niissä hankkeissa, joissa riskit ovat erityisen korkeat, konsultti seuraa toimintaa koko lainan takaisinmaksun ajan. Ongelmatilanteisiin puututaan ensisijaisesti neuvotellen.

Veroparatiiseja ja verojen välttelyä koskevaa toimintapolitiikkaa täsmennettiin

Asiakkaan tuntemisen prosessi (Know Your Customer) on olennainen osa rahoitushakemusten käsittelyä ja pitää sisällään yksilöintitiedot rahoitusta hakevasta yrityksestä, sen omistusrakenteesta, yritystoiminnan luonteesta sekä rahoituksen kohteesta. Hakemuksissa edellytetään myös tietoa tosiasiallisista edunsaajista ja niin sanottuja PEP-tietoja eli onko asiakasyrityksen edunsaaja poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö. Taustaselvitykset ulottuvat myös vientiyrityksen ostaja-asiakkaaseen ja tarvittaessa rahoitettavan hankkeen muihin osapuoliin useimmissa viennin rahoituksen tuotteissa.

Finnveran toimintapolitiikkoja arvioidaan ja päivitetään vuosittain. Vuonna 2021 veroparatiiseja ja verojen välttelyn estämistä koskevaa toimintapolitiikkaa täsmennettiin, jotta se vastaa EU-rahoituksen käyttöönoton edellyttämiä vaatimuksia verojen välttelyn tunnistamiseksi ja estämiseksi. Kanavoidessaan EU-rahoitusta Finnvera ei voi myöntää rahoitusta yritykselle, jos sen omistus sijaitsee edes osittain EU:n niin sanotun mustan listan veroparatiisivaltiossa.

Lisää aiheesta:

Katso tarkempi kuvaus ympäristö- ja sosiaalisten riskien hallinnan prosessista

Rahoitustoiminnan ympäristö-, sosiaalisten ja hallintoon liittyvien riskien hallinta Finnveran vuosikatsauksessa (PDF)