Yritys, jäikö kriisiä seurannut kasvu hyödyntämättä? Uusi mahdollisuus voi löytyä ilmastoratkaisuista

Kysyntää on paljon ja rahoitusta saatavilla, toteavat Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä ja pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Ennusteet talouskasvusta lupaavat kovaa, mutta kenties lyhyttä nousukautta. Koronakriisistä toipuvia yrityksiä hoputetaan ottamaan kasvusta kiinni, mutta entäpä jos tuote ei olekaan valmis? ”Rahaa on nyt markkinoilla tavattoman paljon, ja se mahdollistaa investoinnit”, painottaa Pauli Heikkilä. Ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi luovat tarvetta innovaatioille, investoinneille ja kasvulle.

”Uusilla teknologioilla ja tuotekehityksellä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Myös pk-yritysten kannattaa nähdä tämä mahdollisuutena, ja niin monet jo tekevätkin”, arvioi Mauri Kotamäki. ”Ilmasto- ja ympäristöratkaisujen vientimahdollisuudet ovat rajattomat, ja ne luovat kasvumahdollisuuksia myös kotimarkkinoillakin. Jos joitain vuosia sitten ajateltiin, että ilmastonmuutokseen liittyvät toimet ovat lähinnä kustannus, on tämä muuttunut melkeinpä niin päin, että yrityksellä ei ole varaa olla lähtemättä ilmastotoimiin mukaan. Katsantokanta on siis kääntynyt ympäri ja positiivisempaan suuntaan”.

Ilmastovaikutukset päätöksenteon keskiössä

”Finnvera on omassa strategiassaan asettamassa tavoitteeksi kannustaa yrityksiä hakemaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi”, kertoo Pauli Heikkilä. ”Kaikessa, mitä ihminen tekee, on parantamisen paikkoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, alkaen teollisuuden prosesseista, liikenteestä ja kuluttamisesta.”

”Aikaisemmin tehtiin tuote, joka ratkaisi jonkin asian, mutta ei katsottu sen ilmastovaikutuksia. Nyt ilmastoasiat on ratkaistava jokaisessa tuotteessa. Jos yritys keksii tuotteen, joka vähentää tietyn prosessin energiankulutusta merkittävästi, kauppa käy. Suomalaiset ovat tässä hyviä, mutta kilpailua tulee olemaan. Kehitys kiihdyttää itse itseään ja luo tarpeen investoida”, jatkaa Heikkilä.

Yritysten perustaminen, kasvattaminen ja tuotekehitys ovat pitkiä prosesseja. Tämän päivän kasvun siemenet on istutettu kauan sitten.

”Korona on koetellut eri toimialoja eri tavoin. Jotkut alat ovat hyötyneet tilanteesta, kun korona on vauhdittanut tiettyjä trendejä”, muistuttaa Pauli Heikkilä. Suomen suurista vientialoista metsäteollisuuteen on luonut investointeja pakkausmateriaalien kysynnän kasvu, vaikka paperin kulutus on vähentynyt. Myös tele- ja verkkobisnes on kuulunut poikkeusajan voittajiin.

Entä ketkä ovat voittajia paljon puhutun kriisin jälkeisillä markkinoilla?

Yritysten perustaminen, kasvattaminen ja tuotekehitys ovat pitkiä prosesseja. Tämän päivän kasvun siemenet on istutettu kauan sitten. ”Yritysten pitäisi olla jo viemässä, tuotteet jo kehitetty, tai niitä olla kehittämässä. Muuten tämän kriisin mahdollisuudet menivät jo”, Kotamäki sanoo.

Maailmalle omin tuottein pyrkivien yritysten joukko on huolena. ”Sillä saralla riittää edelleen tehtävää”, sanoo Pauli Heikkilä. Hyvä puoli hänen mukaansa on, että rahan saatavuus on hyvä ja investointeja tehdään. ”Näistä toivottavasti mahdollisimman moni yritys hyötyy. Emme tiedä, mihin talous olisi mennyt ilman nykyistä rahapolitiikkaa. Finnvera voi omalta osaltaan edesauttaa investointien rahoitusta kotimaassa, yritysten kansainvälistymistä ja vientiä takauksilla, lainoilla ja vientitakuilla.”

Suomen vahvuudet pitää keksiä uudelleen

Suomessa on paljon pieniä yrityksiä, mutta vähän suuria. Iso kysymys on, miten kasvattaa keskisuurten yritysten joukkoa. Se lisäisi vähitellen myös suurten yritysten määrää. Yksi kasvun hidaste Suomessa on pääoman vähyys, sanoo Mauri Kotamäki. Myös verotuksella on väliä, mutta moni muukin asia vaikuttaa.

”Arvomaailma, yritysten arvostus, on ratkaisevan tärkeää. Teollinen historiamme perustuu suuriin yrityksiin, ja pk-yrityskenttä nähtiin pitkään alihankkijoina. Tarvitaan bisnesosaamisen, myynti- ja markkinointiosaamisen arvostusta. Onneksi näillä on nykyään jo suurempi rooli koulutuksessa”, Pauli Heikkilä sanoo.

”Nämä olivat Suomen menestystekijöitä jo 1990-luvun lopulla, ja vahvuudet nähtiin globaalisti. Minut kutsuttiin tuolloin maineikkaaseen UCLA-yliopistoon luennoimaan siitä, miten Suomi menestyy. Nostin esille panostuksen koulutukseen, jossa bisnesosaaminen on mukana, riittävät satsaukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen, sekä sen, että Suomi ei ollut menneisyytensä panttivanki, kuten monen muun eurooppalaisen maan nähtiin olevan. Ennakkoluulottomuus ja pragmaattisuus olivat vahvuuksiamme esimerkiksi telekommunikaatioalan nousussa. Nyt nämä vahvuudet pitäisi keksiä uudelleen”, Pauli Heikkilä sanoo.

Keskustelu jatkuu Rahoitus & kasvu LIVE -webinaareissa!

Finnvera järjestää syksyllä 2021 Rahoitus & kasvu LIVE -webinaarien sarjan. Teemat jatkavat talouskasvun eväiden ja yritysten näkymien tarkastelua, talouden ison kuvan ja globaalien trendien valossa. Ilmoittaudu Rahoitus & kasvu LIVEen 13.10.2021 klo 9.00-9.45, jossa pääekonomisti Mauri Kotamäen haastattelussa Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja perustajaosakas Ilkka Kivimäki Maki.vc-rahastosta.