Finnvera-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2021
Published date
Finnvera-konserni, pörssitiedote 11.8.2021
Finnveran kotimaan rahoitus edelleen tavanomaista korkeammalla, viennin rahoituksen kysyntä laski – konsernin tulos 65 miljoonaa euroa voitollinen
Finnvera-konserni, yhteenveto
- Tulos 65 miljoonaa euroa (-423) – merkittäviä uusia tappiovarauksia ei jouduttu alkuvuonna tekemään eikä vientitakuuvastuista realisoitunut olennaisia lopullisia tappioita – perusteita vuonna 2020 tehtyjen tappiovarausten purkamiselle ei kuitenkaan ollut.
- Tulokset segmenteittäin voitolliset: emoyhtiö Finnvera Oyj:n pk- ja midcap-liiketoiminnan tulos 11 (36) ja suuryritykset-liiketoiminnan tulos 35 (-461) sekä tytäryhtiöiden vaikutus konsernitulokseen 19 miljoonaa euroa (2).
- Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos 38 miljoonaa euroa (-476).
- Tase 12,3 miljardia euroa (12,7) – muutos -3 prosenttia johtui vientiluottokannan pienentymisestä.
- Taseen ulkopuoliset sitoumukset 15,7 miljardia euroa (15,4) – muutos 2 prosenttia, mihin vaikutti merkittävimmin kotimaan takauskannan ja sitovien rahoituslupausten kasvu.
- Emoyhtiö Finnvera Oyj:n kokonaisvastuiden määrä pysyi ennallaan 25,0 miljardissa eurossa (25,0).
- Vapaan oman pääoman ja valtiontakuurahaston määrä eli puskurivarat yhteensä kasvoivat voitollisen tuloksen seurauksena 0,9 miljardiin euroon (0,8).
- Omavaraisuus nousi 0,6 prosenttiyksikköä 6,3 prosenttiin (5,7).
- Taseen odotettavissa olevat luottotappiot pysyivät edellisen vuoden lopun tasolla 1,4 miljardissa eurossa (1,4).
- Kulu-tuotto-suhde parani 2,5 prosenttiyksikköä 26,6 prosenttiin (29,1).
- Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-indeksi 70 (50) – keskiarvoa nosti paikalliset pienyritykset- ja suuryritykset-segmenttien NPS-indeksien parantuminen.
Finnvera-konserni, H1/2021 ja 30.6.2021 |
|
Tulos
|
Taseen loppusumma |
Kokonaisvastuut, emoyhtiön |
Vapaa oma pääoma ja |
Kulu-tuotto-suhde |
Omavaraisuus |
NPS-indeksi |
Taseen odotettavissa |
Finnvera-konserni, myönnetty rahoitus ja vastuukanta
H1/2021 (H1/2020)
- Myönnetyt lainat ja takaukset: 918 Me (926), muutos -1 %
- Myönnetyt vientitakuut ja erityistakaukset: 1 594 Me (1 747), muutos -9 %
- Myönnetyt vientiluotot: 346 Me (402), muutos -14 %
- Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen luottoriskin kattaa emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuu
- Vientitakuiden ja -luottojen määrän vaihteluun vaikuttaa yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen
30.6.2021 (31.12.2020)
- Vastuukanta, kotimaan rahoituksen nostetut lainat ja takaukset: 2 753 Me (2 430), muutos 13 %
- Vastuukanta, vientitakuut ja erityistakaukset sis. pk- ja midcap-vientitakuut ja -takaukset: 21 971 Me (22 408), muutos -2 %
- Nostetut vastuut 11 363 Me (11 762), muutos -3 %, tästä suuryritysten alus- ja telakkasektorin bruttovastuut 4 501 Me (4 427)
- Nostamattomat vastuut 8 452 Me (7 749) ja sitovat tarjoukset 2 155 Me (2 896), muutos yhteensä 0 %, näistä suuryritysten alus- ja telakkasektorin bruttovastuut yhteensä 6 991 Me (7 089)
- Vastuukanta, nostetut vientiluotot: 7 292 Me (7 561), muutos -4 %
Toimitusjohtaja Pauli Heikkilän kommentit:
”Maailmantalous ja Suomen talous ovat kääntyneet alkuvuonna 2021 kasvuun koronavuoden 2020 jälkeen eikä konkurssien määrä ole noussut pelätysti. Rahoitusjärjestelmä on toiminut Suomessa koko kriisin ajan. Pankkien käytettävissä on ollut Finnveran 80 prosentin takaus ja lisäksi ennätysmäärä EU-instrumentteja. Tammi–kesäkuussa Finnvera myönsi kotimaan lainoja ja takauksia 0,9 miljardia euroa (0,9). Rahoituksen volyymi on edelleen tavanomaista korkeammalla tasolla, vaikka kysyntä on tasaantunut. Toimialoista rahoitusta myönnettiin alkuvuonna eniten teollisuuteen. Sen osuus rahoituksesta suhteessa muihin toimialoihin kasvoi eniten, mikä kuvaa teollisuuden kasvukiihdytystä.
Vientitakuita ja eritystakauksia myönnettiin tammi–kesäkuussa 1,6 miljardia euroa (1,7). Suurten yksittäisten hankkeiden puuttuminen on vähentänyt viennin rahoituksen kysyntää. Finnveran käyttöön ottama Euroopan investointipankin EGF-takausohjelma mahdollistaa suurten yritysten käyttöpääomarahoitusta. Kokonaisuutena vientiteollisuus on selvinnyt pandemiasta varsin hyvin.
Finnvera-konsernin tammi–kesäkuun 2021 tulos ylsi 65 miljoonaa euroa voitolliseksi (-423). Uusia merkittäviä luottotappiovarauksia ei jouduttu alkuvuonna tekemään eikä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta realisoitunut olennaisia lopullisia tappioita. Perusteita vuonna 2020 tehtyjen mittavien tappiovarausten purkamiselle ei kuitenkaan ollut.
Viennin rahoituksen tärkeistä toimialoista koronasta on kärsinyt eniten alus- ja telakkasektori. Finnvera joutui vuonna 2020 tekemään 1,2 miljardin euron luottotappiovaraukset, joista 90 prosenttia tuli varustamo- ja telakkasektorilta. Tämä vähensi merkittävästi Finnveran pääomia. Jotta uusien vientihankkeiden rahoittaminen olisi mahdollista, eduskunta hyväksyi vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa varautumisen valtiontakuurahastosiirtoon ja vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan 650 miljoonan euron pääomittamiseen. Valtiontakuurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, joka kattaa vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiollista tulosta, jos yhtiön taseen rahaston varat eivät ole riittävät.
Finnveran tehtävä on täydentää rahoitusmarkkinoita sekä vauhdittaa kasvua ja vientiä, jotta suomalaisyritykset pääsevät mukaan maailmantalouden elpymiseen. Vaikka pandemia ei ole ohi, talouden näkymä on valoisampi. Strategiamme mukaisesti keskitymme nyt kriisin hoitamisen ohella entistä enemmän kasvun, investointien ja kansainvälistymisen mahdollistamiseen vastuullisuudesta huolehtien.”
Finnvera-konserni |
H1/2021 |
H1/2020 |
Muutos |
Muutos |
2020 |
Korkokate |
27 |
24 |
3 |
13 % |
51 |
Palkkiotuotot ja |
78 |
68 |
10 |
15 % |
143 |
Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti |
-2 |
-2 |
-0,3 |
-13 % |
2 |
Liiketoiminnan muut tuotot |
0,1 |
0,1 |
0 |
-34 % |
349 |
Toimintakulut |
-22 |
-22 |
0,2 |
1 % |
-44 |
Liiketoiminnan muut kulut ja poistot |
-5 |
-4 |
1 |
26 % |
-8 |
Toteutuneet luottotappiot ja odotettavissa olevien |
-6 |
-481 |
-476 |
-99 % |
-1233 |
Liikevoitto/ |
69 |
-418 |
487 |
- |
-740 |
Tilikauden voitto/tappio |
65 |
-423 |
488 |
- |
-748 |
Tuloskehitys
Finnvera-konsernin tammi–kesäkuun 2021 tulos oli voitollinen tappiollisen vuoden 2020 jälkeen. Voittoa kertyi alkuvuonna 65 miljoonaa euroa, kun vertailukaudella tulos oli tappiollinen 423 miljoonaa euroa. Tuloksen voitollisuus on seurausta koronakriisin aiheuttaman tappiovarauskehityksen tasaantumisesta alkuvuoden aikana.
Tammi–kesäkuun 2021 aikana ei jouduttu tekemään uusia merkittäviä tappiovarauksia eikä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta realisoitunut olennaisia lopullisia tappioita. Perusteita vuonna 2020 tehtyjen mittavien tappiovarausten purkamiselle ei kuitenkaan ollut. Odotettavissa olevien luottotappioiden muutos oli tammi–kesäkuussa vain 2 miljoonaa euroa (477), ja lopullisia luottotappioita toteutui 14 miljoonaa euroa (17).
Liiketoiminta-alueittain tarkasteltuna sekä pk- ja midcap -rahoitus että viennin rahoitus tekivät positiivisen tuloksen. Pk- ja midcap -rahoituksen tulos oli 11 miljoonaa euroa (36) ja suuryritykset-liiketoiminnan 35 miljoonaa euroa (-461). Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n tulos oli 19 miljoonaa euroa (2) ja pääomasijoitustoiminnan tulos lievästi positiivinen (-1).
Konsernin korkokate oli tammi−kesäkuussa 27 miljoonaa euroa (24), ja se kasvoi vertailukaudesta 13 prosenttia. Nettopalkkiotuotot kasvoivat 15 prosenttia 78 miljoonaan euroon (68). Konsernin toimintakulut 22 miljoonaa euroa (22) olivat vertailukauden tasolla.
Rahoituksen näkymät
Finnveran kotimaan rahoituskysynnän arvioidaan jatkuvan vuoden 2021 jälkipuoliskolla rauhallisena ja kysynnän odotetaan siirtyvän käyttöpääomarahoituksen lisäksi pk-yritysten investointeihin. Arvioimme suuryritysten investointien vauhdittavan myös pk-sektorin investointisuunnitelmien käynnistymistä ja toteuttamista loppuvuonna. Pankeilla on aiempaa enemmän käytössään Euroopan investointipankki -ryhmän myöntämiä takausohjelmia, mikä voi pienentää Finnveran rahoituskysyntää.
Koronapandemian ja maailmantalouden epävarmuuden pitkittymisen seurauksena uusien suurten vientihankkeiden määrä on vähentynyt, mikä vaikuttaa vientitakuiden ja -luottojen tuleviin volyymeihin. Kokonaiskysyntään vaikuttaa edellisvuosien tapaan yksittäisten suurten hankkeiden toteutuminen. Viennin rahoituksen kysyntä keskittynee pääasiassa metsä- ja telesektoreille. Alus- ja telakkasektorin näkymiin ja vienninrahoituksen kysyntään vaikuttaa voimakkaasti se, milloin varustamot pääsevät käynnistämään toimintaansa laajemmin uudelleen. Luottovakuuttamisen ennakoidaan pysyvän hieman normaalia korkeammalla tasolla. Suurten yritysten käyttöpääomarahoitus on vuoden 2021 loppuun saakka mahdollista Euroopan investointipankin EGF-takausohjelman kautta.
Vuoden 2021 tuloskehitykseen vaikuttaa olennaisesti pandemian aiheuttaman epävarmuuden poistuminen. Jos talouskehitys ja Finnveran yksittäisten suurten riskin kohteiden liiketoiminta lähtevät riittävälle kasvu-uralle rajoittaen tai pienentäen merkittäviä tappiovaraus- ja tappiokirjauksia, on mahdollista, että Finnvera-konsernin koko vuoden 2021 tulos on voitollinen. Jos taas talous ja yritystoiminta elpyvät hitaammin, konsernin tulos voi olla vuoden 2020 tapaan merkittävästikin tappiollinen.
Lisätiedot:
Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, puh. 029 460 2400
Ulla Hagman, talousjohtaja, puh. 029 460 2458
Puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2021 (PDF)
Jakelu:
NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi
Puolivuosikatsaus on saatavilla suomeksi ja englanniksi osoitteessa: www.finnvera.fi/tulosraportit
Finnvera siirtyy vuoden 2022 alusta katsausten julkistamiseen neljännesvuosittain.