Finnvera-konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös 2022

Finnvera-konserni, pörssitiedote 16.2.2023

Finnveran kotimaan ja viennin rahoitus korkealla toimintaympäristön epävarmuudesta huolimatta – konsernin tulos 55 miljoonaa euroa

Finnvera-konserni, yhteenveto vuodesta 2022 (vs. 2021)

• Tulos 55 Me (153) – Venäjän vientitakuuvastuista alkuvuonna tehdyt tappiovaraukset ennallaan, risteilyvarustamoiden tappiovarauksia purettiin ja kotimaan rahoituksen tappiovaraukset kasvoivat vuoden viimeisellä neljänneksellä.
• Tulokset segmenteittäin: emoyhtiö Finnvera Oyj:n pk- ja midcap-liiketoiminta -54 Me (34) ja suuryritykset-liiketoiminta 78 Me (73). Tytäryhtiöiden vaikutus konsernitulokseen oli 32 Me (45).
• Emoyhtiö Finnvera Oyj:n kotimaan toiminnan tulos -25 Me (33) sisältäen fuusiovoiton 8 Me tytäryhtiö Veraventure Oy:n sulautumisesta. Emoyhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos 56 Me (79).
• Emoyhtiö Finnvera Oyj:n kokonaisvastuut 26,6 Mrd. euroa (25,6) kasvoivat 4 %.
• Tase 12,6 Mrd. euroa (12,2) kasvoi 3 %.
• Taseen ulkopuoliset sitoumukset 16,6 Mrd. euroa (15,9) kasvoivat 4 %.
• Vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahaston varat eli puskurivarat mahdollisten tappiollisten tulosten kattamiseksi yhteensä 1,4 Mrd. euroa (1,4) kasvoivat 4 %.
• Taseen odotettavissa olevat luottotappiot 1,5 Mrd. euroa (1,4) kasvoivat 10 %.
• Omavaraisuus parani 0,1 %-yksikköä 7,2 %:iin (7,1).
• Kulu-tuotto-suhde parani 2,8 %-yksikköä 20,7 %:iin (23,5).
• Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-indeksi parani 5 pistettä 72:een (67).

Finnvera-konserni, vuosi 2022 (vs. 2021)
Tilikauden tulos 55 Me (153), muutos -64 %	Taseen loppusumma 12,6 Mrd. e (12,2), muutos 3 %
Kokonaisvastuut, emoyhtiön kotimaan toiminta sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminta 26,6 Mrd. e (25,6), muutos 4 %	Vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahasto tilikauden tuloksen jälkeen 1,4 Mrd. e (1,4), muutos 4 %
Kulu-tuotto-suhde 20,7 % (23,5), muutos −2,8 %-yks	Omavaraisuus 7,2 % (7,1), muutos 0,1 %-yks.
NPS-indeksi (net promoter score) 72 (67), muutos 5 pistettä	Taseen odotettavissa olevat luottotappiot 1,5 Mrd. e (1,4), muutos 10 %

Toimitusjohtaja Pauli Heikkilän kommentit:

”Koronapandemian, Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ja epävarman toimintaympäristön sekä inflaation vaikutuksista huolimatta suomalaiset yritykset toimivat hyvin aktiivisesti vuonna 2022, ja Finnveran rahoituksen kysyntä pysyi korkealla tasolla. Tämä johtui erityisesti Suomen teollisuuden investointipainotteisuudesta ja talouden jälkisyklisyydestä. Käynnissä olleiden pitkäaikaisten suurten projektien toteutus jatkui.

Finnvera myönsi kotimaan lainoja ja takauksia 1,0 miljardia euroa (1,5). Rahoitus kohdentui yli 90-prosenttisesti toiminnan painopistealueille, joita ovat aloittavat yritykset, kasvuun ja kansainvälistymiseen pyrkivät yritykset sekä esimerkiksi omistajanvaihdokset. Rahoitus oli edelleen koronapandemiaa edeltänyttä aikaa korkeammalla tasolla ja korkeammalla kuin kertaakaan 2010-luvulla. Finnvera rahoitti kotimaassa suuryrityksiä Euroopan investointipankin EGF-takausohjelman puitteissa.

Vientitakuita ja erityistakauksia Finnvera myönsi 5,9 miljardia euroa (4,6) ja vientiluottoja 0,9 miljardia euroa (0,7). Suurimmat yksittäiset rahoitushankkeet kohdistuivat metsäsektorin toimituksiin Brasiliaan ja telesektorin toimituksiin Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Viennin rahoituksen vuosittaiseen volyymiin vaikuttaa aina yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen. Alus- ja telakkasektorilla ei tehty uusia alustilauksia. Saksalainen MV Werftenin telakka omistajineen ajautui selvitystilaan. Finnvera takasi vuonna 2019 suomalaisten yritysten toimituksia telakalle, ja Finnvera on maksanut vastuista helmikuun 2023 alussa yhteensä noin 100 miljoonan euron korvaukset. Tappioiden lopullinen suuruus selviää myöhemmin, mutta tehtyjen tappiovarausten vaikutuksesta tappioilla ei arvioida olevan enää tulosvaikutusta. Globaalisti risteilyvarustamotoimialalla on kuitenkin näkyvissä merkkejä toipumisesta.

Finnvera-konsernin vuoden 2022 tulos oli 55 miljoonaa euroa (153). Tulokseen vaikuttivat erityisesti muutokset luotto- ja takaustappiovarausten määrissä. Risteilyvarustamoiden liiketoimintanäkymät ovat parantuneet, ja Finnveran vastuiden luottoriskin arvioidaan pienentyneen, minkä perusteella ensimmäisenä koronavuonna 2020 tehtyjä mittavia vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovarauksia purettiin 150 miljoonaa euroa. Sodan ja pakotteiden takia tehtyjen järjestelyjen myötä Finnveran vastuut Venäjällä yli puolittuivat vuoden aikana 422 miljoonaan euroon, mutta luottoriskin ja tappiovaraustarpeen ei kuitenkaan arvioida olennaisesti pienentyneen. Kotimaan rahoituksen tulos 2022 oli tappiollinen, mikä johtui valtion luotto- ja takaustappiokorvauksen palauttamisesta 50 prosenttiin vuoden 2023 alusta lähtien. Tappiokorvaus korotettiin koronapandemian alkuvaiheessa vuonna 2020 väliaikaisesti 80 prosenttiin.

Finnveran kumulatiivinen itsekannattavuus on toteutunut, kun Finnveran edeltäjäorganisaatioiden toiminnasta kertyneet valtiontakuurahaston varat otetaan huomioon. Puskurivarat mahdollisten tulevien tappioiden kattamiseksi ovat kuitenkin alentuneet merkittävästi. Valtiontakuurahaston tehtävänä on kattaa Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiollista tulosta, jos yhtiön taseen rahaston varat eivät riitä.

Strategiamme mukaisesti monipuolistamme yritysten kasvua tukevia rahoitusratkaisuja ja edistämme vientiä rahoituksen keinoin. Vastuullisuus ja erityisesti ilmastonmuutoksen hillitseminen ovat strategiamme keskiössä. Kehitämme omaa toimintaamme ja tuomme yritysten käyttöön uusia rahoitusratkaisuja, kuten vientikauppojen vauhdittamiseen tarkoitetun suoran vientiluoton ulkomaisille ostajille sekä EU-takausohjelmaa hyödyntävät ilmasto- ja ympäristölainan sekä digi- ja innovaatiolainan.”

Finnvera-konserni

Myönnetty rahoitus 2022 (vs. 2021)

• Myönnetyt kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset: 1,0 Mrd. euroa (1,5), muutos -32 %.
• Myönnetyt vientitakuut ja erityistakaukset sis. pk- ja midcap-vientitakaukset: 5,9 Mrd. euroa (4,6),
  muutos 29 %.
• Myönnetyt vientiluotot: 0,9 Mrd. euroa (0,7), muutos 35 %.
  • Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen luottoriskin kattaa emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuu.
  • Vientitakuiden ja -luottojen määrän vaihteluun vaikuttaa yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen.

Vastuukanta 31.12.2022 (vs. 31.12.2021)

• Vastuukanta, kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset: 2,7 Mrd. euroa (3,0), muutos -10 %.
• Vastuukanta, vientitakuut ja erityistakaukset sisältäen pk- ja midcap-vientitakaukset: 23,9 Mrd. euroa (22,6), muutos 6 %.
  • Nostetut vastuut 14,1 Mrd. euroa (12,1), muutos 16 %, tästä suuryritysten alus- ja telakkasektorin vastuut 6,6 Mrd. euroa (5,4).
  • Nostamattomat 7,9 Mrd. euroa (7,4) ja sitovat tarjoukset 1,9 Mrd. euroa (3,1) eli yhteensä 9,8 Mrd. euroa (10,5), muutos -7 %, näistä suuryritysten alus- ja telakkasektorin bruttovastuut yhteensä 6,1 Mrd. euroa (6,4).
• Vastuukanta, nostetut vientiluotot: 7,5 Mrd. euroa (7,9), muutos -6 %.

 

Finnvera-konserni  Tuloskehitys	Q4/2022 Me	Q4/2021 Me	Muutos %	1-9/ 2022 Me	2022 Me	2021 Me	Muutos %
Korkokate	19	15	27 %	50	69	55	24 %
Palkkiotuotot ja -kulut, netto	49	49	0 %	155	204	167	22 %
Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot	-10	0	-	3	-6	2	-
Liiketoiminnan muut tuotot	-41	4	-	42	0	4	-94 %
Toimintakulut	-14	-14	1 %	-35	-49	-46	8 %
Liiketoiminnan muut kulut ja poistot	-1	-2	-24 %	-5	-6	-8	-27 %
Toteutuneet luottotappiot ja odotettavissa olevien luottotappioiden muutos yhteensä, netto	74	-2	-	-222	-148	-11	-
Liikevoitto/ -tappio	76	51	50 %	-12	64	164	-61 %
Tilikauden voitto/tappio	75	47	60 %	-19	55	153	-64 %

Taloudellinen kehitys

Finnvera-konsernin tammi–joulukuun 2022 tulos oli 55 miljoonaa euroa (153). Voitolliseen tulokseen vaikutti vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta vuonna 2020 tehtyjen risteilyvarustamovastuiden mittavien tappiovarausten purkaminen 150 miljoonalla eurolla vuoden viimeisellä neljänneksellä. Varustamoiden liiketoimintanäkymät ovat parantuneet, ja Finnveran vastuiden luottoriskin arvioidaan pienentyneen, mutta merkittäviä riskejä on kuitenkin edelleen olemassa. Venäjän kokonaisvastuut pienenivät vuoden aikana tehtyjen järjestelyjen ja takaisinmaksujen vaikutuksesta 977 miljoonasta eurosta 422 miljoonaan euroon, mutta vastuiden luottoriskin ja tappiovaraustarpeen ei arvioida olennaisesti pienentyneen. Vuonna 2022 ei toteutunut merkittäviä yksittäisiä lopullisia luottotappioita.

Kotimaan rahoituksen tulos 2022 oli tappiollinen, mikä johtui valtion luotto- ja takaustappiokorvauksen palauttamisesta 50 prosenttiin 1.1.2023 lähtien. Tappiokorvaus korotettiin koronapandemian alkuvaiheessa vuonna 2020 väliaikaisesti 80 prosenttiin. Poikkeuksena 8.12.2022 voimaan tulleessa, uudessa luotto- ja takaustappiositoumuksessa ovat erityisin elinkeinopoliittisin perustein myönnetyt rahoitukset, joissa tappiokorvaus voi työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä olla edelleen 80 prosenttia.

Korkokate ja nettopalkkiotuotot paranivat tammi–joulukuussa edellisvuoteen ja koronapandemiaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna. Korkokatetta kertyi 13 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän, mihin vaikutti erityisesti markkinakorkojen nousu ja parempi sijoitusposition tulos. Nettopalkkiotuottoja kertyi vastaavasti 37 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän, mihin vaikuttivat erityisesti palkkiotuotot tehdyistä järjestelyistä ja etukäteen saatujen takuumaksujen tuloutus vastuiden ennenaikaisten takaisinmaksujen seurauksena.

Finnveran kotimaan rahoituksen sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan puskurivarat mahdollisten tulevien tappiollisten tulosten kattamiseksi olivat joulukuun lopussa vuoden 2022 tulos huomioon ottaen yhteensä 1 260 miljoonaa euroa (1 224). Tästä kotimaan rahoituksen vapaa oma pääoma oli 374 miljoonaa euroa (399) ja vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan vapaa oma pääoma sekä tappiollista tulosta kattavan valtiontakuurahaston varat yhteensä olivat 886 miljoonaa euroa (825). Kotimaan ja viennin puskurivarat eivät voi subventoida toisiaan.

Rahoituksen näkymät

Talouden näkymien epävarmuus saattaa vaikuttaa Finnveran rahoituksen kysyntään ja etenkin pk-yritysten investointien rahoitukseen vuonna 2023. Finnvera pystyy rahoitusvaltuuksiensa puitteissa vastaamaan yritysten rahoitustarpeisiin. Finnvera on varautunut toimintaympäristön haasteista johtuviin joustoihin ja maksuvapaajärjestelyihin niiden yritysten osalta, joilla on kannattavan liiketoiminnan edellytykset.

Energian hinnan ja korkojen nousu vaikuttavat sekä kuluttajien että yritysten toimintaan erityisesti kotimaan rahoituksen näkökulmasta. Pankeilla on aiempaa enemmän käytössään EU-rahoitusinstrumentteja, mikä voi pienentää Finnveran kotimaan rahoituksen kysyntää. Finnvera hyödyntää InvestEU-takausohjelmaa ja tuo yritysten kestävän kehityksen ja liiketoiminnan kehittämisen hankkeisiin uudet ilmasto- ja ympäristölainan sekä digitalisaatio- ja innovaatiolainan vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla. Rahoituksen keinoin kannustamme yrityksiä tarttumaan ilmastonmuutosta torjuvien ratkaisujen tuomiin liiketoimintamahdollisuuksiin.

Rahoitustarjonnan monipuolistamisella tuemme entistä vahvemmin suomalaisten yritysten perustamista, omistajanvaihdoksia, kasvua ja kansainvälistymistä. Erityisesti pk-yritysten viennin ja pienempien vientikauppojen vauhdittamiseen tarkoitettu suora vientiluotto tulee parantamaan rahoituksen saatavuutta alle 20 miljoonan euron vientikauppoihin.

Vientitakuiden ja -luottojen kokonaiskysynnän odotetaan pysyvän edellisvuosien tasolla. Kokonaiskysyntään vaikuttaa yksittäisten suurten hankkeiden toteutuminen. Toimintaympäristön haasteet näkynevät eri toimialojen rahoitustilanteessa eri tavoin, ja maantieteellisesti rahoitustilanteen kiristyminen vaikuttanee erityisesti kehittyvillä markkinoilla. Viennin rahoituksen kysyntä keskittynee pääasiassa metsä- ja telesektoreille. Alus- ja telakkasektorin näkymiin ja vienninrahoituksen kysyntään vaikuttaa voimakkaasti se, miten varustamot toipuvat pandemian vaikutuksista.

Vuonna 2022 ei toteutunut olennaisia, yksittäisiä vientitakuutappioita, mutta Finnvera-konsernin luottoriskitaso on edelleen erittäin korkealla tasolla epävakaan geopoliittisen tilanteen ja epävarmojen talousnäkymien johdosta. Epävarmuus kohdistuu varsinkin alus- ja telakkatoimialaan sekä Venäjä-vastuisiin, mikä aiheuttaa merkittävää epävarmuutta Finnvera-konsernin vuoden 2023 tuloskehitykseen. Konsernin tuloksen tappiollisuuden tai voitollisuuden ratkaisevat toteutuvat luottotappiot ja muutokset tappiovarausten määrässä.

Lisätiedot:

Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, puh. 029 460 2400

Ulla Hagman, talousjohtaja, puh. 029 460 2458

Finnvera julkistaa hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen European Single Electronic Format (ESEF) -raportointivaatimusten mukaisena XHTML-tiedostona. Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy on toimittanut riippumattoman kohtuullisen varmuuden antavan varmennusraportin koskien Finnveran ESEF-tilinpäätöstä. XHTML-tiedosto on saatavilla suomeksi ja englanniksi. Lisäksi Finnvera julkistaa toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen pdf-raporttina.

ESEF-raportti: 743700T69OBBJO7TCA15-2022-12-31-fi.zip

Finnvera-konsernin hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1.–31.12.2022 (PDF)

Dokumentit ja vuosikertomus ovat saatavilla osoitteessa www.finnvera.fi/tulosraportit.

Jakelu:

NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi

Finnvera julkistaa katsaukset neljännesvuosittain.

 

Finnveran vuosikatsaus ja vastuullisuusraportti 2022 (PDF)

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2022 (PDF)