FINNVERA: Pk-yritysten valoisammista näkymistä huolimatta investoinnit jäävät muista pohjoismaista
Published date
Rahoituksen saatavuus on edelleen kokonaisuutena hyvällä tasolla, mutta erityisesti kasvuhakuiset yritykset kokevat rahoittajien luottopolitiikan kiristyneen. Kasvuhakuisten yritysten osuus on laskenut jo useamman vuoden peräkkäin ja yrittäjien odotukset inflaation kehittymisestä nousseet.
– Suomalaiset pk-yritykset ovat nyt hyvin varovaisia investoimaan. Tarkasteltaessa yrittäjien mielialoja suhteessa investointeihin, ensimmäistä kertaa moneen vuosikymmeneen ne eivät näytä seuraavan toisiaan. Muissa pohjoismaissa on lähdetty voimalla liikkeelle ja kaikki merkit viittaavat siihen, että nyt on hyvä hetki investoida ehtiäkseen mukaan kasvuun ja markkinoiden uusjakoon. Investointien merkitys Suomen kansantaloudelle on suuri tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta ja siksi toivomme, että yritykset uskaltaisivat toimia, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä.
Kansainvälisessä vertailussa, esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, investoinnit ovat lähteneet rivakasti liikkeelle. Pk-yritysbarometrin mukaan suomalaiset pk-yritykset vähentävät investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Kaikilla päätoimialoilla lukuun ottamatta teollisuutta on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät. Investointien arvon muutosodotusten saldoluku päätyy lukemaan miinus viisi. Saldoluvun arvo laski syksystä neljä yksikköä. Barometrin mukaan 55 % pankkirahoitusta käyttäneistä kasvuhakuisista yrityksistä toteaa, että ilman Finnveran takausta rahoitus ei olisi järjestynyt.
Lähde: Refinitiv & Finnvera
Huolestuttavaa on, että voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on laskussa pidemmällä aikavälillä katsottaessa.
– Pk-yritysbarometri kertoo yritysten rahoitustarpeiden palautuneen pandemiaa edeltäneelle tasolle. Edelleen erilaisilla tukijärjestelyillä on ollut roolinsa vuonna 2021 yritysten rahoituksessa. Huolestuttavaa on, että voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on laskussa pidemmällä aikavälillä katsottaessa. Investointihalukkuus on yhteydessä poikkeuksellisen suureen epävarmuuteen, pandemian jatkumiseen ja toimintaympäristön muutokseen, jatkaa Heinilä.
Kiristyvä pankkisääntely hidastaa kasvuyritysten toimintaa
Pankkirahoituksen osuus on lähtenyt nousuun, mutta taustalla on myös koronatukiin liittyviä muutoksia. Noin puolet vastaajista kertoo rahoittajien luottopolitiikan kiristyneen. Kiristyminen näkyy barometrin mukaan yleisimmin vakuusvaatimuksien ja oman pääoman vaatimusten kasvuna ja rahoituksen hinnassa. Luottopolitiikan kiristyminen näkyy voimakkaimmin kasvuhakuisten yritysten vastauksissa.
– Seuraamme huolestuneena pankkien luottopolitiikan ja sääntelyn kiristyvää tilannetta. Perinteisen pankkirahoituksen saatavuus uhkaa hankaloitua jatkossa ja näyttää siltä, että se on hidastamassa kasvuyritysten toimintaa. Siksi on hyvä saada uudenlaisia rahoitusmuotoja pk-yrityksille. Finnvera pyrkii vaikuttamaan vakuuksilla ja olemme varautuneet toimimaan monipuolisesti tietyissä kohdennetuissa tilanteissa, jos pankkimarkkinaa ei saada liikkeelle ja käyttämään suoria lainoja ja juniorirahoitusta, toteaa Heinilä.
Yritysten odotukset inflaatiosta muuttuneet selvästi
Pk-yritysbarometrin mukaan 59 % vastaajista odottaa lopputuotteiden ja palveluiden hintojen nousevan tulevan vuoden aikana. Saldoluku on noussut viime vuoden 29:stä tämän kevään 56:een; toisin sanoin 27 prosenttiyksikköä useampi vastaaja odottaa hintatason nousevan.
Inflaatio tulee tuomaan oman lisämausteensa myös talouspolitiikan tekoon. Jää nähtäväksi, onko mauste chiliä vai kanelia.
– Inflaatio eli kuluttajahintojen nousu on nyt kaikkien taloutta seuraavien huulilla kahdesta syystä; inflaatio on noussut yllättävän nopeasti ja toisaalta keskuspankit ovat yllätettyjä kuluttajahintojen kehityksestä. Olennainen kysymys onkin, missä määrin kuluttajahintojen nousu tulee pidemmällä aikajänteellä näkymään palkkakustannusten nousuna. Toistaiseksi luvut Suomessa ovat maltillisia, mutta riski hinta-palkka-kierteeseen on varteenotettava. Tilanne saattaa muuttua tyystin, jos inflaatio osoittautuu odotettua pysyvämmäksi ilmiöksi. Inflaatio on korkeammalla tasolla vuosiin ja se tulee tuomaan oman lisämausteensa myös talouspolitiikan tekoon. Jää nähtäväksi, onko mauste chiliä vai kanelia, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Pk-yritysbarometrin vastaajien mukaan välituotteiden inflaation odotetaan seuraavan vuoden aikana olevan 6,7 prosenttia, mikä on viisi prosenttiyksikköä vuodentakaista suurempi lukema. Sekä välituotteiden hintojen nousu että lopputuotteiden kasvanut kysyntä nopeuttavat lopputuotteiden inflaatiota, jonka vastaajayritykset odottavat olevan 4,3 prosenttia. Pk-barometrissa kysyttiin myös palkkakustannusten inflaatiota, jonka odotetaan olevan 1,9 prosenttia tulevan vuoden aikana.
Lue raportti pk-yritysbarometristä Suomen Yrittäjien sivustolta.
Lisätietoja:
- Juuso Heinilä, liiketoimintajohtaja, pk- ja midcap-rahoitus, +358 40 539 6898
- Mauri Kotamäki, pääekonomisti, +358 44 585 4298