Finnveran Pohjois-Suomen aluekatsaus: Finnveran rahoitus normalisoitui Pohjois-Suomessa – Matkailualan yritykset selvinneet pandemiasta, mutta alueen investoinnit laahaavat

Finnveran rahoitus supistui merkittävästi kaikissa maakunnissa, sillä yrityksillä ei ollut enää tarvetta pandemian aiheuttamalle käyttöpääomalle, jolla paikattiin suhdannekuoppaa kassassa. Rahoitus suuntautuikin normaalivuoden tapaan kasvuun, toimituksiin sekä investointeihin. Lapissa investointien arvo on pudonnut 56 %, Kainuussa 75 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 24 % vuoden 2018 investointien arvosta.

Vuonna 2021 Finnveran rahoitus Pohjois-Suomessa supistui selvästi verrattaessa poikkeukselliseen, pandemian sävyttämään vuoteen 2020. Vuonna 2021 Finnvera myönsi takauksia, lainoja ja vientitakauksia Pohjois-Suomen alueella yhteensä 109 miljoonan euron arvosta, mikä on jopa 94 miljoonaa vähemmän kuin edellisvuonna. Verrattaessa normaalimpaan vuoteen 2019, laskua on 18 miljoonaa euroa.

Kainuussa suurin rahoitettava toimiala oli elintarviketeollisuus, Lapissa noin puolet rahoituksesta kohdistui matkailualalle ja Pohjois-Pohjanmaalla rahoitus kohdistui pääosin teollisuuteen.  

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että Lapin matkailualan yritykset selvisivät koronapandemiasta, mutta eivät ilman kolhuja. Velan määrä taseissa on kasvanut, mutta meneillään oleva talvisesonki näyttäisi viimein tuovan helpotusta tilanteeseen, sanoo aluejohtaja Pasi Vartiainen.

Finnveran rahoituksen avulla myötävaikutettiin Pohjois-Suomessa lähes 1 200 uuden työpaikan syntymiseen, joista suurin osa teollisuudessa ja matkailualalla.

Pohjois-Suomen investointikehitys huolestuttavaa

Investointien rahoittamisessa suunta on alaspäin ja vuosi 2021 oli kolmas peräkkäin, kun rahoitettujen investointien arvo supistui. Rahoitettujen investointien arvo on pudonnut 82 miljoonaan euroon, kun vielä vuonna 2018 Finnveran rahoittamien investointien arvo Pohjois-Suomessa oli 168 miljoonaa euroa. Lapissa investointien arvo on pudonnut 56 %, Kainuussa 75 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 24 % vuoden 2018 investointien arvosta. Finnveran rahoittamien pk-yritysten investoinnit koneisiin ja laitteisiin sekä aineettomat investoinnit ovat pudonneet rajusti Pohjois-Suomessa.

 

Pudotusta selittää ennen kaikkea teollisten investointien merkittävä väheneminen. Lapissa vuoden 2020 pudotusta selittää matkailuinvestointien pysähdys, mutta onneksi alan investointien arvo palautui jo varsin hyvin vuonna 2021.

– Pohjois-Suomen pitkän aikavälin kannalta kehitys on huolestuttava, jos pk-yritykset eivät koe Pohjois-Suomea houkuttelevaksi ympäristöksi investoinneille. Ero valtakunnalliseen kehitykseen on huomattava, sillä valtakunnallisesti Finnveran vuosittain rahoittamien investointien arvo on noussut 20 % vuoden 2018 lukemista. Pohjois-Suomi tulee talouden sykleissä usein muuta maata jäljessä, ja näyttääkin siltä, että investoinnit ovat vauhdittumassa vuonna 2022.

Kehitykseen voi osin vaikuttaa myös yritysten taloudellisen tilanteen vahvistuminen, sillä investointeja on tehty myös ilman Finnveran riskinjakoa yksinomaan pankkirahoituksella.

Yrityskauppojen rahoitus palautui aallonpohjasta

Finnvera oli rahoittamassa viime vuonna Pohjois-Suomessa yhteensä 122 yrityksen omistajanvaihdosta, kasvua edellisvuodesta kertyi 16 kappaletta. Erityisesti Lapissa nähtiin käänne parempaan, sillä ensimmäisenä koronavuonna yrityskaupoissa nähtiin suuri pudotus. Euromääräisesti rahoitettujen omistajanvaihdosten arvo kasvoi aavistuksen, yhteensä 15,5 miljoonaan euroon, mikä on selvästi alle huippuvuoden 2019 lukemien (24,0 milj. euroa).

 

– Omistajanvaihdoksille on edelleen suuri tarve Pohjois-Suomessa, sillä useat yrittäjät ovat jo eläkeiässä tai lähestymässä eläkeikää. Finnveralle on tärkeää olla mahdollistamassa yrityskauppoja, sillä omistajanvaihdokset parantavat tutkimustemme mukaan yritysten kasvuhalukkuutta. Yritysosto voi olla yhä useammalle uudelle yrittäjälle tapa aloittaa yritystoiminta yrityksen perustamisen sijasta, jatkaa Vartiainen.

Viennin rahoitus vähäistä Pohjois-Suomessa

Pohjoissuomalaisille yritykselle myönnettyjen vientitakuiden ja -takausten määrä on myös supistunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Pohjois-Suomessa myönnettiin vientitakauksia ja -takuita vain 12 miljoonan euron edestä ja summa on vähentynyt neljänneksellä kahden viime vuoden aikana. Kehitys on päinvastaista muun maan kehityksen kanssa, sillä pk- ja midcap-yrityksille myönnetty vienninrahoitus on kasvanut kahdessa vuodessa 38 %:lla maanlaajuisesti. Pohjois-Suomessa on varsin vähän vientiyrityksiä, sillä vain 5 % kaikista viennin rahoituksesta myönnettiin pohjoisen maakuntiin. Pohjois-Suomen viennin rahoitus painottuu Pohjois-Pohjanmaalle sekä Kainuuseen.

Näkymät

Talouden hyvä vire näkyy positiivisesti Pohjois-Suomen yritysten liikevaihdon kehityksessä ja taseet ovat vahvistumassa.

– Koronarajoitusten purku meillä ja maailmalla helpottaa useiden toimialojen, erityisesti matkailun ja vientiyritysten toimintaa. Joillakin toimialoilla haastetta tuo yleinen hintojen nousu, jos kohonneita kustannuksia ei onnistuta siirtämään lopputuotteisiin. Kun yritykset uskovat toimintaympäristön vakiintuneen, myös investointien laskutrendi katkennee. Matkailun näkymien kirkastuminen piristänee alan investointeja, ja myös teollisuudessa on vireillä isoja investointeja, joiden toivomme osaltaan kääntävän suuntaa kasvuun, jatkaa Vartiainen.

Lisätiedot:

Pasi Vartiainen, aluejohtaja, Pohjois-Suomi, Finnvera, puh. 029 460 2805, [email protected]

Liite: Pohjois-Suomen aluekatsaus (PDF)

Katso video: Aluejohtaja Pasi Vartiaisen katsaus Pohjois-Suomen rahoitukseen ja talouteen.