Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–31.3.2023

Finnvera-konserni, pörssitiedote 5.5.2023

Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–31.3.2023

Yritysten kotimaan ja viennin rahoitus edelleen korkealla – Finnvera-konsernin tammi–maaliskuun tulos 39 miljoonaa euroa tappiollinen

Finnvera-konserni, yhteenveto Q1/2023 (vs. Q1/2022 tai 31.12.2022)

• Tulos -39 Me (-58) – katsauskaudella toteutuneella isolla yksittäisellä vientitakuukorvauksella ei tulosvaikutusta aikaisemmin tehtyjen tappiovarausten purkamisen vuoksi – tulos tappiollinen vientitakuuvastuukannan muun tappiovaraustason kasvun takia.
• Tulokset segmenteittäin: emoyhtiö Finnvera Oyj:n pk- ja midcap-liiketoiminta 15 Me (9) ja suuryritykset-liiketoiminta -61 Me (-77). Tytäryhtiön vaikutus konsernitulokseen oli 7 Me (10).
• Emoyhtiö Finnvera Oyj:n kotimaan toiminnan tulos 7 Me (11). Emoyhtiön vienti- ja erityistakaustoiminnan erillistulos -52 Me (-79).
• Emoyhtiö Finnvera Oyj:n kokonaisvastuut 28,6 Mrd. e (26,6) kasvoivat 7 %.
• Tase 12,3 Mrd. e (12,6) pieneni 3 %.
• Taseen ulkopuoliset sitoumukset 18,7 Mrd. e (16,6) kasvoivat 13 %.
• Vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahaston varat eli puskurivarat mahdollisten tappiollisten tulosten kattamiseksi yhteensä 1,4 Mrd. e (1,4) pienenivät 3 %.
• Taseen odotettavissa olevat luottotappiot 1,5 Mrd. e (1,5) pysyivät ennallaan.
• Omavaraisuus laski 0,1 %-yksikköä 7,1 %:iin (7,2).
• Kulu-tuotto-suhde heikkeni 3,7 %-yksikköä 21,2 %:iin (17,6).
• Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-indeksi 26 (80), keskiarvoa heikensivät paikalliset pienyritykset ja suuryritykset -segmentit.

Finnvera-konserni, Q1/2023
Tulos  Q1/2023 -39 Me (Q1/2022: -58), muutos 33 %	Taseen loppusumma 31.3.2023 12,3 Mrd. e (31.12.2022: 12,6) muutos -3 %
Kokonaisvastuut, emoyhtiön kotimaan toiminta sekä vienti- takuu- ja erityistakaustoiminta 31.3.2023 28,6 Mrd. e (31.12.2022: 26,6)  muutos 7 %	Vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahasto Q1/2023 tuloksen jälkeen  31.3.2023 1,4 Mrd. e (31.12.2022: 1,4) muutos -3 %
Kulu-tuotto-suhde Q1/2023 21,2 % (Q1/2022: 17,6) muutos 3,7 %-yks.	Omavaraisuus 31.3.2023 7,1 % (31.12.2022: 7,2) muutos -0,1 %-yks.
NPS-indeksi (net promoter score) Q1/2023 26 (Q1/2022: 80) muutos -54 pistettä	Taseen odotettavissa  olevat luottotappiot  31.3.2023 1,5 Mrd. e (31.12.2022: 1,5) muutos 0 %

Toimitusjohtaja Pauli Heikkilän kommentit:

”Maailmantalouden epävarmuus, geopolitiikan ja toimintaympäristön muutokset, inflaatio ja korkojen nousu leimasivat yritysten näkymiä edelleen tammi–maaliskuussa. Finnvera myönsi kotimaan rahoitusta edellisvuotta enemmän. Painopiste siirtyi kuitenkin selvemmin käyttöpääomarahoitukseen investointien osuuden laskiessa. Suhdanteiden vaikutukset yrityksiin vaihtelevat toimialoittain ja jopa toimialojen sisällä. Rahoituksen kysyntä on tällä hetkellä erityisen vahvaa aloilla, jotka tarjoavat ratkaisuja energiamurrokseen ja vihreään siirtymään.

Vientitakuiden ja erityistakausten myöntäminen kasvoi tammi–maaliskuussa 162 prosenttia edellisvuodesta. Myöntäminen painottui metsä-, tele- ja kaivossektoreille. Suomen teollisuuden rakenne on hyvin jälkisyklinen, ja pitkään valmisteltuja suuria vientiprojekteja viedään eteenpäin maailmantalouden näkymistä riippumatta. Myös yksittäisten vientihankkeiden koot ovat kasvaneet. Epävarmoina aikoina vientitakuulaitosten rooli rahoituksessa tyypillisesti kasvaa, ja pankit haluavat aiempaa enemmän jakaa riskiä. Finnveran viennin rahoituksen volyymiin vaikuttaa aina yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen.

Finnvera-konsernin tammi–maaliskuun tulos oli 39 miljoonaa euroa tappiollinen (-58). Tulokseen vaikuttivat vientitakuu- ja erityistakausvastuiden tappiovarausten muutokset katsauskauden aikana. Maaliskuun 2023 loppuun mennessä Finnveran vientitakuuvastuut Venäjällä ovat pienentyneet lähes 70 prosenttia sodan ja pakotteiden takia tehtyjen järjestelyjen vaikutuksesta. Vaikka Venäjä-vastuita on saatu alennettua ja risteilysektorilla on edelleen nähtävissä myönteistä kehitystä, vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovarausten kokonaismäärä pidettiin katsauskaudella ennallaan. Suomalaisten yritysten toimituksista MV Werftenin telakan selvitystilan takia maksettiin helmikuussa noin 100 miljoonan euron korvaus, ja samalla vastuista tehdyt tappiovaraukset purettiin. Vientitakuuvastuukannan muun tappiovaraustarpeen arvioitiin kuitenkin vastaavasti nousseen, mikä vaikutti tuloksen tappiollisuuteen. Vastuiden riskisyyttä ja tappiovaraustarvetta arvioidaan aktiivisesti, ja loppuvuoden aikana tehtävillä tappiovarausten muutoksilla voi olla merkittävä vaikutus tulokseen.

Finnvera jatkaa strategian mukaisesti rahoituksen monipuolistamista ja viennin vakaata edistämistä rahoituksen keinoin. Tuomme yhteistyössä Euroopan investointirahaston kanssa kesäkuussa markkinoille InvestEU-ohjelmaa hyödyntävät digitalisaatio- ja innovaatiolainan sekä ilmasto- ja ympäristölainan pk-yritysten kaksoissiirtymän rahoittamiseen. Pk-yritykset ja pienempiä vientikauppoja neuvottelevat suuryritykset näyttävät löytäneen helmikuussa käyttöön otetun rahoitustuotteen, suoran vientiluoton, jonka ensimmäiset rahoitushakemukset ovat käsittelyssä. Vientitakuiden osalta vuodesta 2023 näyttää tulevan euromääräisesti erittäin hyvä. Sen sijaan vientiluottojen rahoituskysyntä on ollut matalalla tasolla pankkien rahoittaessa hankkeita Finnveran myöntämiä vientitakuita hyödyntäen.”

Finnvera-konserni  Tuloskehitys	Q1/2023 Me	Q1/2022 Me	Muutos Me	Muutos %	2022 Me
Korkokate	25	17	8	46 %	69
Palkkiotuotot ja -kulut, netto	45	57	-12	-21 %	204
Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot	-2	1	-3	-	-6
Liiketoiminnan muut tuotot	0	94	-94	-100 %	0
Toimintakulut	-13	-12	1	9 %	-49
Liiketoiminnan muut kulut ja poistot	-1	-2	0	-14 %	-6
Toteutuneet luottotappiot ja odotettavissa olevien luottotappioiden muutos yhteensä, netto	-90	-211	-121	-57 %	-148
Liiketulos	-38	-55	17	31 %	64
Tulos	-39	-58	19	33 %	55

Finnvera-konserni, myönnetty rahoitus ja vastuukanta

Q1/2023 (vs. Q1/2022)

• Myönnetyt kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset: 485 Me (247), muutos 96 %.
• Myönnetyt vientitakuut ja erityistakaukset sis. pk- ja midcap-vientitakaukset: 2,7 Mrd. e (1,0), muutos 162 %.
• Myönnetyt vientiluotot: 8 Me (120), muutos -93 %.
  • Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen luottoriskin kattaa emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuu.
  • Vientitakuiden ja -luottojen määrän vaihteluun vaikuttaa yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen.

31.3.2023 (vs. 31.12.2022)

• Vastuukanta, kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset: 2,9 Mrd. e (2,7), muutos 7 %.
• Vastuukanta, vientitakuut ja erityistakaukset sisältäen pk- ja midcap-vientitakaukset: 25,7 Mrd. e (23,9), muutos 7 %.
  • Nostetut vastuut 14,3 Mrd. e (14,1), muutos 1 %, tästä suuryritysten alus- ja telakkasektorin vastuut 6,6 Mrd. e (6,6).
  • Nostamattomat vastuut 7,0 Mrd. e (7,9) ja sitovat tarjoukset 4,3 Mrd. e (1,9) eli yhteensä 11,3 Mrd. e (9,8), muutos 16 %, näistä suuryritysten alus- ja telakkasektorin vastuut yhteensä 6,8 Mrd. e (6,1).
• Vastuukanta, nostetut vientiluotot: 7,1 Mrd. e (7,5), muutos -5 %.

Taloudellinen kehitys

Finnvera-konsernin tammi–maaliskuun 2023 tulos oli 39 miljoonaa euroa tappiollinen (-58). Tappiolliseen tulokseen vaikuttivat muutokset vientitakuu- ja erityistakausvastuiden tappiovarausten määrässä. Venäjän kokonaisvastuut ovat pienentyneet tehtyjen järjestelyjen ja ennenaikaisten takaisinmaksujen vaikutuksesta alkuvuodesta 2022 lähtien lähes 70 prosenttia eli 977 miljoonasta eurosta maaliskuun lopun 332 miljoonaan euroon. Katsauskaudella Venäjä-vastuut pienentyivät 89 miljoonaa euroa, ja risteilysektorilla on edelleen nähtävissä myönteistä kehitystä, mutta vastuiden luottoriskin ja tappiovaraustarpeen ei arvioida kuitenkaan alentuneen. Katsauskaudella toteutui yksi iso yksittäinen tappio MV Werftenin telakan selvitystilan takia, jolla ei ollut tulosvaikutusta aikaisemmin tehtyjen tappiovarausten vuoksi. Finnvera-konsernin toteutuneiden luottotappioiden määrä oli katsauskaudella yhteensä 96 miljoonaa euroa (8) ja tappiovarausten muutos oli 3 miljoonaa euroa positiivinen (-209).

Emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos oli katsauskaudella tappiollinen 52 miljoonaa euroa (-79) ja kotimaan toiminnan tulos voitollinen 7 miljoonaa euroa (11).

Konsernin korkokate oli 25 miljoonaa euroa (17) ja nettopalkkiotuotot 45 miljoonaa euroa (57). Vertailukautta parempaan korkokatteeseen vaikutti erityisesti markkinakorkojen nousu. Nettopalkkiotuottoja kertyi 12 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän, mikä johtui vertailukaudella tehdyistä rahoitussopimusten uudelleenjärjestelyistä ja etukäteen saatujen takuumaksujen tuloutuksesta vastuiden ennenaikaisten takaisinmaksujen seurauksena.

Emoyhtiön kotimaan toiminnan sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan puskurivarat mahdollisten tulevien tappiollisten tulosten kattamiseksi olivat maaliskuun lopussa katsauskauden tulos huomioon ottaen yhteensä 1 217 miljoonaa euroa (1 261). Tytäryhtiön myöntämien vientiluottojen luottoriskin kattaa emoyhtiön vientitakuu. Puskurivarat muodostuivat seuraavasti: kotimaan toiminnan rahasto 381 miljoonaa euroa (375) ja vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto sekä tappiollista tulosta kattavan valtiontakuurahaston varat yhteensä 836 miljoonaa euroa (886). Valtiontakuurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka varat ovat kertyneet Finnveran edeltäjäorganisaatioiden toiminnasta ja joka kattaa valtiontakuurahastolain mukaisesti vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiollista tulosta, jos yhtiön taseen rahaston varat eivät riitä.

Rahoituksen riskiasema

Kotimaan rahoituksen nostettujen lainojen ja takausten vastuukanta oli maaliskuun lopussa 2 409 miljoonaa euroa (2 335) ja nousi katsauskaudella 74 miljoonaa euroa.

Kotimaan rahoituksen luottosalkun laatu pysyi katsauskaudella tavoitteiden mukaisena. Yksittäisiin asiakkaisiin liittyvät riskit sekä järjestämättömien luottojen ja rästien määrät pysyivät kohtuullisella tasolla, vaikkakin rästien euromäärässä on havaittavissa nousua vuodenvaihteeseen verrattuna. Vastuista 77 prosenttia sijoittuu luottoriskiltään keskimääräisiin riskiluokkiin B- – BB+.

Vientitakuu- ja erityistakausvastuut olivat maaliskuun lopussa 25 665 miljoonaa euroa (23 928). Voimassa olevien vientitakuiden ja erityistakausten 21 315 miljoonan euron (21 485) ja sitovien tarjousten 4 350 miljoonan euron (1 897) määrästä noin 70 prosenttia oli EU- ja OECD-maista. Vastuista 32 prosenttia oli investointitasolla BBB- tai sitä paremmissa riskiluokissa.

Vientitakuusalkun riskijakaumassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuodenvaihteeseen 2022 verrattuna. Suurimmat riskit liittyvät edelleen alus- ja telakkasektoriin sekä Venäjän vastuisiin.

Tulosnäkymät vuodelle 2023

Risteilyvarustamoiden liiketoimintanäkymät ovat parantuneet ja Venäjä-vastuut ovat pienentyneet, mutta Finnvera-konsernin luottoriskitaso on edelleen erittäin korkealla epävakaan geopoliittisen tilanteen ja epävarmojen talousnäkymien johdosta. Riskit kohdistuvat varsinkin alus- ja telakkatoimialaan sekä Venäjä-vastuisiin, mikä aiheuttaa merkittävää epävarmuutta Finnvera-konsernin vuoden 2023 tuloskehitykseen. Konsernin tuloksen tappiollisuuden tai voitollisuuden ratkaisevat toteutuvat luottotappiot ja muutokset tappiovarausten määrässä.

Lisätiedot:

Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, puh. 029 460 2400

Ulla Hagman, talousjohtaja, puh. 029 460 2458

Tämä pörssitiedote on tiivistelmä Finnvera-konsernin tammi–maaliskuun 2023 johdon osavuotisesta selvityksestä ja sisältää sen olennaiset tiedot. Johdon osavuotinen selvitys on kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä pdf-tiedostona sekä saatavilla yhtiön internetsivuilta www.finnvera.fi.

Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–31.3.2023 (PDF)

Jakelu:

NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi

Katsaus on saatavilla suomeksi ja englanniksi osoitteessa: www.finnvera.fi/tulosraportit