Rahoitus ei ole Venäjän kaupan tai investointien suurin ongelma
Yli puolelle tutkimukseen osallistuneista yrityksistä rahan puute ei ole ongelma. Suurimmat ongelmat liittyvät sen sijaan tullaukseen, viranomaistoimintaan tai sekavaan lainsäädäntöön. Finnveran myöntämien vientitakuiden määrä Venäjälle on parin viimeisen vuoden aikana moninkertaistunut.
Finnvera halusi selvittää Suomalais-Venäläisen kauppakamarin Venäjän kaupan barometrin yhteydessä, millaisia markkinapuutteita on olemassa suomalaisyritysten hakeutuessa toimimaan Venäjällä tai suorassa kaupassa Venäjän kanssa. Tutkimuksella selvitettiin myös Finnveran ja sen tarjoamien rahoituspalvelujen tunnettuutta kohderyhmässä. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 300 yritystä, joista suoraa vientiä harjoittavia yrityksiä oli 186.
Perinteisiä maksutapoja käytetään edelleen eniten
Tutkimukseen osallistuneista yrityksistä 62 prosentilla oli suoraa vientiä Venäjälle. Valtaosa kaupoista toteutuu edelleen ennakkomaksuilla, tililuotoilla, rembursseilla tai käteismaksulla.
Suoraa vientiä harjoittavista yrityksistä vain 23 prosenttia onkin vakuuttanut vientisaataviinsa liittyviä riskejä joko Finnveran, yksityisten luottovakuutusyhtiöiden tai pankkien kautta. Yli 60 prosentille vakuutusta tai takuuta hakeneista yrityksestä se on myös myönnetty. Vientisaatavien vakuuttamisessa yritykset ovat useimmiten olleet yhteydessä Finnveraan. 55 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä tunsikin Finnveran palvelut hyvin tai melko hyvin.
Finnveran viennin rahoituksesta vastaavan varatoimitusjohtaja Topi Vesterin mukaan on kuitenkin odotettavissa, että kaupan kehittyessä myös Venäjän kaupassa on ennen pitkää siirryttävä käyttämään muita maksutapoja kuin ennakkomaksuja tai käteismaksua. Tällöin myös vientisaatavien vakuuttaminen tulee välttämättömäksi.
Vakuutusten tai takuiden puute ei ole kaupan toteutumisen este
Tutkimuksesta kävi ilmi, että rahoitus tai rahan puute oli ongelma vain 12 prosentille yrityksistä ja vientisaataviin liittyvät riskit vain 2 prosentille. Suoraa vientiä harjoittavista yrityksistä 72 prosenttia ei ole selvityksen mukaan viimeksi kuluneen vuoden aikana menettänyt vientikauppoja kilpailijoille vakuutusten tai takuiden puutteen vuoksi.
Vientiyrityksistä 16 prosenttia kertoo kuitenkin menettäneensä kauppoja saksalaisille ja italialaisille kilpailijoilleen muun muassa parempien maksuehtojen takia. – Finnvera tulee tutkimaan tarkemmin, millä tavoin Saksan ja Italian käytännöt eroavat Suomen käytännöistä. Yhtenä selittäjänä lienee saksalaisten ja italialaisten pankkien suomalaisia pankkeja vahvempi läsnäolo Venäjällä, Topi Vesteri toteaa.
Suomalaisyritysten investoinnit Venäjälle kehittyneet tasaisesti
Vaikka yritykset ovatkin suhtautuneet varovaisesti suoriin investointeihin Venäjälle, niitä kuitenkin on valmisteilla. Viimeisen kuuden kuukauden aikana investointeja oli tehnyt 40 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä. Vastaavasti investointeja suunnitteli 44 prosenttia yrityksistä. 64 prosenttia yrityksistä ilmoitti, että investointisuunnitelmien toteuttamista rahoituksen saanti ei ollut hidastanut tai vaikeuttanut lainkaan.
Valtaosa, 81 prosenttia, Venäjälle tehdyistä investoinneista on rahoitettu omalla pääomalla. Pankkirahoitusta Suomesta on käyttänyt 11 prosenttia ja Finnveran rahoitusta 7 prosenttia yrityksistä.
Finnveran suomalaisille pk-yrityksille etabloitumishankkeisiin myöntämistä kansainvälistymislainoista ja -takauksista yli kolmannes on kohdistunut Venäjä-hankkeisiin. Vuonna 2004 Venäjä oli suurin yksittäinen kohdemaa 3,3 miljoonan euron osuudellaan. Venäjä-hankkeisiin on kolmen viime vuoden aikana myönnetty 30 hankkeeseen yhteensä 14,3 miljoonaa euroa.
Finnveran kautta voi hakea myös ulkoministeriön (UM) myöntämää lähialuetukea yritystoiminnan aloittamiseen tai kehittämiseen Suomen lähialueilla Venäjällä. Vuonna 2004 UM myönsi rahoitusta 22 hankkeeseen yhteensä 373 071 euroa.
Finnveran vientitakuiden kysyntä Venäjälle vahvassa kasvussa
Finnveran takuutarjoukset ja -vastuut Venäjälle kasvoivat viisinkertaisiksi jo vuoden 2004 aikana edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2004 vientitakuita myönnettiin Venäjälle 410,3 miljoonaa euroa. Tämän vuoden alkupuolella kehitys on jatkunut samansuuntaisena ja huhtikuun loppuun mennessä vientitakuita on myönnetty 355,0 miljoonaa euroa.
Volyymiltaan suurimmat takuut on edelleen myönnetty suomalaisyritysten vientiä rahoittaville pankeille. Takuita myönnettiin mm. telesektorille, paperi- ja metsäteollisuuteen sekä perusmetalliteollisuuteen.
Kappalemääräisesti eniten myönnettiin vuonna 2004 lyhyen maksuajan luottoriskitakuita, ja niistä valtaosa suuntautui pk-yrityksille. Finnveralla oli venäläisiä ostajavastapuolia vuoden 2004 päättyessä 79. Kappalemääräisesti tarkasteltuna Venäjä on noussut selvästi kiinnostavaksi kohdemaaksi: vuoden 2004 päättyessä sen osuus Finnveran myöntämistä takuista oli kolmannes.
Venäjän takuukysynnän Topi Vesteri arvioi jatkuvan vahvana.
Lisätiedot: Viennin rahoitus
varatoimitusjohtaja Topi Vesteri, puh. 020 460 7238 tai 0400 702 002
tutkimuspäällikkö Raija Rissanen, puh. 020 460 7276 tai 040 739 8862
Kansainvälistymisrahoitus
varatoimitusjohtaja Veijo Ojala, puh. 020 460 7405 tai 0400 672 401
kehityspäällikkö Anneli Toivonen, puh. 020 460 7364 tai 040 715 9226
