Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus lisäsi Finnveran rahoituskysyntää

Rahoituksen kysyntä oli sekä kotimaan että viennin rahoituksessa vuonna 2008 ennätysvilkasta. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus lisäsi vientitakuiden kysyntää merkittävästi jo vuoden alkupuolella. Kotimaan rahoituksessa kysyntä vilkastui vasta kesän jälkeen.

– Poikkeuksellisen nopea ja maailmalaajuinen rahoitusmarkkinakriisi muutti sekä viennin että kotimaan rahoituksen rahoitusasetelmia niin, että Finnveraa tarvittiin entistä useammin riskinjakajaksi. Sekä ulkomaisten että kotimaisten pankkien luotonannon tiukentuminen näkyi Finnverassa rahoituskysynnän kasvuna, toimitusjohtaja Pauli Heikkilä toteaa.

Finnvera rahoitti katsauskaudella sekä kotimaista yritystoimintaa että vientikauppoja ennätysmäärät. Vientitakuita tarjottiin yhteensä 6,3 miljardia euroa eli 4,5 miljardia euroa edellisvuotta enemmän. Näistä ulkomaiseen riskinottoon liittyviä takuita oli yhteensä 4,2 miljardia euroa. Kotimaisen yritystoiminnan rahoitus kasvoi edellisvuodesta 15 prosenttia ja oli yhteensä 1,0 miljardia euroa.

Finnveran tarjoama kotimaisen yritystoiminnan rahoitus vaikutti yli 12 500 uuden työpaikan syntymiseen (10 900).

Viennin rahoitukseen uusi toimintamalli

Finnveran rahoituksen vastuukattoja nostettiin vuoden vaihteessa sekä kotimaan rahoituksen että vientitakuiden osalta. Myös Finnveran tytäryhtiön Suomen Vientiluoton hallinnoiman korontasauksen limiittiä korotettiin. Viennin rahoittajien likviditeettiongelmia Suomen Vientiluotto voi puolestaan helpottaa viennin jälleenrahoituksella. Sekä vastuukattoja että jälleenrahoitusta koskevat lakimuutokset tulivat voimaan vuodenvaihteessa.

Yritysten rahoitustilanteen vaikeutumisen vuoksi talouspoliittinen ministerivaliokunta on eilen esittänyt viennin jälleenrahoitukseen lisää tälle vuodelle 2,5 miljardia euroa, jolloin jälleenrahoitukseen olisi käytettävissä yhteensä 3,7 miljardia euroa kuluvana vuonna.

Jälleenrahoitettaviin hankkeisiin tulee aina Finnveran vientitakuu, joten vientitakuiden vastuukattoa on esitetty nostettavaksi samalla 12,5 miljardiin euroon.

– Viime kuukausina monet suuret investointihankkeet ovat joutuneet uudelleenharkintaan ja eräät suomalaisyritysten vientihankkeet ovat lykkääntyneet, kertoo Finnveran viennin rahoituksesta vastaava varatoimitusjohtaja Topi Vesteri.

Vesterin mukaan syynä ovat olleet paitsi ongelmat rahoituksen järjestymisessä myös ostajien halu lykätä investointipäätöksiä. Finnveran ja Suomen Vientiluoton parantuneet rahoitusmahdollisuudet voivat auttaa yrityksiä, jos kaupat uhkaavat peruuntua rahoitusongelmien vuoksi.

– Nyt voimaan tulleet järjestelyt ovat väliaikaisia vuosille 2009 ja 2010, ja ne edellyttävät edelleen riskinjakoa markkinaehtoisten rahoittajien kanssa, Vesteri täsmentää.

Pk-yritysrahoitukseen lisäpanostuksia

Myös pk-yritysten rahoituksen saatavuus on heikentynyt. Osana valtion elvytyspolitiikkaa Finnveran kotimaan rahoituksen vastuukattoa nostettiin 2,6 miljardista eurosta 3,2 miljardiin euroon vuoden 2009 alusta alkaen.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta esitti eilen myös kotimaan lainojen ja takausten osalta vastuukaton nostoa miljardilla yhteensä 4,2 miljardiin euroon.
– Rahoituskysynnän kasvaessa vastuukaton nostaminen mahdollistaa entistä useamman kannattavaksi arvioidun hankkeen rahoittamisen. Myös kotimaan rahoituksessa Finnvera tekee yhteistyötä ja jakaa riskejä muiden rahoittajien kanssa. Finnveran tulee ottaa huomioon EU:n valtiontukisäännöt rahoituspolitiikassaan, kotimaan alueellisesta rahoituksesta vastaava varatoimitusjohtaja Veijo Ojala toteaa.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta esitti myös suhdannelainojen ja -takausten käyttöönottoa niille yrityksille, joiden liiketoiminta ja rahoitus ovat väliaikaisesti vaikeutuneet rahoituskriisin vuoksi.
– Finnvera varautuu ottamaan käyttöön uusia suhdanneluonteisia rahoitustuotteita, joilla turvataan kannattavan toiminnan edellytykset omaavien yritysten toiminta taantuman yli, Veijo Ojala kertoo.

Finnveran pk-yrityksille tarjoamasta yli miljardin euron kotimaan rahoituksesta 17 prosenttia kohdistui pienyrityksille, 54 alueellisesti toimiville yrityksille ja 29 prosenttia kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille. Tukialuille myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi 24 prosenttia edellisvuodesta, ja se oli 438 miljoonaa euroa eli 43 prosenttia tarjotusta kotimaan rahoituksesta.

Finnvera oli mukana noin 1 050 yrityksen omistusjärjestelyjen rahoituksessa yhteensä 135 miljoonalla eurolla.
– Rahoitusmarkkinoiden häiriöt sekä riskinoton hallittu lisääminen aloittavien yritysten ja kasvuyritysten rahoituksessa sekä rakennemuutosalueilla lisäävät Finnveran rahoituskysyntää. Arvioimme, että yrittäjäpolvenvaihdosten määrä kasvaa kuluvana vuonna, mikä näkyy myös rahoituskysynnässämme, Ojala toteaa.

Finnvera osallistui suurten yritysten irtisanomisten aiheuttamien äkillisten rakennemuutosalueiden yritysten rahoittamiseen kehittämänsä toimintamallin mukaisesti. Rahoituksen avulla helpotettiin uusien työpaikkojen syntymistä sekä olemassa olevien työpaikkojen säilymistä. Rakennemuutosalueille myönnettiin rahoitusta yhteensä 164,1 miljoonaa euroa. Tämä vaikutti noin 2 200 uuden työpaikan syntymiseen ja yli 370 työpaikan säilymiseen.

Vientitakuukysyntä ennätysvilkasta

Vientitakuukysyntä oli vuonna 2008 ennätyksellisen vilkasta pääomatavaraviennin tärkeimmillä toimialoilla – tietoliikenteessä, telakka- ja puunjalostusteollisuudessa sekä voimantuotannossa. Kysynnän euromäärä kasvoi 386 prosenttia edellisvuodesta, kappalemäärinä kysyntä kasvoi 21 prosenttia. Takuuhakemusten, takuutarjousten ja voimaan tulleiden takuiden euromäärät olivat korkeammat kuin koskaan aiemmin Finnveran historiassa.

Finnveraa tarvittiin etenkin suurten pääomatavarakauppojen rahoituksen poliittisten ja kaupallisten riskien takaajaksi ja riskinjakajaksi kaikilla pääomatavaraviennin toimialoilla. Suurimmat kysynnän kohdemaat olivat Venäjä, Yhdysvallat, Saksa ja Brasilia.

Takuuhakemuksia tuli entistä useammin myös teollisuusmaihin suuntautuviin vientikauppoihin. Hyvissä ajoin ennen rahoituskriisiä vireille tulleet hankkeet etenivät ripeästi tarjous- ja voimaantulovaiheeseen. Vuoden loppupuolella hankkeiden toteutuminen on hidastunut, koska kokonaisrahoituksen järjestyminen on vaikeutunut.

Telakkateollisuus keskeisin kotimaisen riskinoton toimiala

Vuonna 2008 Finnvera solmi rakennusaikaista rahoitusta koskevan takuusopimuksen maailman suurimmalle ja nykyaikaisimmalle risteilyalukselle ”Oasis of the Seas” ja sen sisaralukselle ”Allure of the Seas”. Alukset rakennetaan STX Finland Oy:n Turun telakalla Royal Caribbean Cruises Ltd -yhtiön tilauksesta.

Näiden matkustajaristeilijöiden valmistusaikaisen rahoituksen määrä voi nousta enimmillään 900 miljoonaan euroon, josta Finnvera takaa enintään 525 miljoonaa euroa. Luottosumma alusta kohden voi nousta 650 miljoonaan euroon ja Finnveran takaama luottosumma 325 miljoonaan euroon alusta kohden.

Tulevaisuuden näkymät

Rahoitusmarkkinoiden häiriöiden jatkuminen lisää Finnveran rahoituksen kysyntää kotimaassa. Talouden kasvun hidastuessa rahoituksen painopiste siirtynee investoinneista käyttöpääomaan.

Teollisuusyritysten tilauskantojen heikentyminen jatkunee ainakin alkuvuoden. Palveluyritysten tilannekin heikkenee, mutta niiden osalta näkymät ovat valoisammat kohtalaisena pysyvän kotimaisen kysynnän ansiosta.

Vaikeuksissa olevien yritysten ja konkurssien määrä uhkaa kasvaa jo vuoden alkupuoliskolla.

Maailmantalouden kriisi on vuoden ensimmäisinä viikkoina edelleen syventynyt. Finnveran arvion mukaan vientitakuilla katetun viennin osuus kokonaisviennistä kasvaa.

Vuoden 2009 alkaessa lyhyen maksuajan takuiden korvaushakemukset ovat ostajien maksuvaikeuksien vuoksi nousussa Venäjällä. Tähän mennessä summat ovat pieniä. Pääomatavaraviennin vientiluotoissa ei Finnveran osalta vielä ole maksuhäiriöitä, mutta Finnveran ulkomaiset vastinparit ovat jo alkaneet raportoida kasvavista maksuhäiriöistä. Rahoituksen saatavuus on vaikeutunut kaikkialla ja eniten nousevilla markkinoilla. Tämä kasvattaa Finnveran vientitakuuvastuukannassa olevia maa-, pankki- ja yritysriskejä.

Finnveran tilinpäätös ja vuosikertomus 2008 sekä yhteiskuntavastuuraportti julkaistaan 31.3.3009 yhtiön internet-sivuilla www.finnvera.fi .

Lisätiedot:

toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 020 460 7231
varatoimitusjohtaja Topi Vesteri, puh. 020 460 7238 tai 0400 702 002 (viennin rahoitus)
varatoimitusjohtaja Veijo Ojala, puh. 020 460 7405 tai 0400 672 401 (kotim. alueellinen rahoitus)
liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo, puh. 020 460 7267 tai 050 309 7368 (kasvu- ja kv-rahoitus)

viestintäjohtaja Leena Jaakkola, puh. 020 460 7232 tai 040 352 9332