Donald Trump vaalivoittoon Yhdysvalloissa - Talous kestää neljä vuotta vuoristorataa, suurimmat riskit liittyvät geopolitiikkaan, sanoo Finnveran Mauri Kotamäki

Yhdysvaltain entinen presidentti, republikaanien Donald Trump nousi vaalivoittoon ja uudelle presidenttikaudelle. Jos republikaanit saavat äänivallan myös Yhdysvaltain kongressissa, tämä vahvistaa presidentin asemaa esimerkiksi talouspoliittisissa avauksissa. Voisiko Trumpin kampanjassaan esittämistä kymmenien prosenttien tuontitulleista kaikille maille tulla totta? Tämä on herättänyt etukäteen huolta myös suomalaisviejissä, sillä Yhdysvallat on yksi Suomen tärkeimmistä vientimaista. Luvassa on neljä vuotta vähintään retorista vuoristorataa, mutta Yhdysvaltain ja maailman talous kestää tämän shokin, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Suurimmat tulevan presidenttikauden riskit liittyvät Yhdysvaltojen demokratiaan ja geopolitiikkaan, Kotamäki sanoo. 

Laittoman maahanmuuton kitkemisen ohella talous oli Trumpin keskeinen vaaliteema, ja hän vetosi äänestäjiin ongelmien ratkaisijana. 

− Yhdysvaltain taloudella on mennyt kaikilla mittareilla todella hyvin Joe Bidenin presidenttikaudella, mutta jostain syystä tämä viesti ei ole läpäissyt yhteiskuntaa. Trump nähdään talousmiehenä, vaikka hänellä ei vaikuta olevan selkeää ideologista pohjaa, mikä tekee myös hänen talouspolitiikastaan poukkoilevaa, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo. 

− Tullit Kiinalle sekä geopoliittisista syistä että oman teollisuuden tukemiseksi ovat yksi asia, mutta taloudellisten liittolaismaiden, kuten EU:n, rankaiseminen tulleilla vaikuttaa älyttömältä. EU:n olisi pakko vastata Trumpin toimiin vastatulleilla, mikä lopulta aiheuttaisi tappioita molemmille osapuolille. Myös yhdysvaltalaiset kuluttajat kärsisivät tällaisen inflatorisen politiikan seurauksista, Kotamäki sanoo. 

Talouspolitiikalla miinusvaikutuksia myös Yhdysvaltain talouteen, parhaimmillaan tilanne haastaa Eurooppaa ja Suomea vahvistamaan omaa talouttaan 

Trumpin retoriikasta ei kuitenkaan seuraa, että kaikki Trumpin mainitsemat toimet toteutetaan. On myös mahdollista, että Trumpin avaukset ovat valmistautumista jonkinlaiseen maidenväliseen neuvotteluun. 

− Kenties EU ja Yhdysvallat pääsisivät sopimukseen, minkä seurauksena tuontitulleja ei edellä mainitussa mittakaavassa tulisi. ”Diili” ei välttämättä olisi kuitenkaan Euroopalle suotuisa. Varsinkin nykyisessä geopoliittisessa ympäristössä liittolaismaiden tulisi ennen kaikkea tiivistää taloudellista yhteistyötä eikä luoda uusia jakolinjoja. Olennaista on kuitenkin muistaa, että vaalitulosta kunnioitetaan ja sen kanssa eletään. Paljon on pelissä ja riskit ovat siten suuret, joten Euroopassakin kannattaa toivoa parasta, mutta pelätä pahinta myös toimenpiteiden tasolla. Parhaimmillaan tilanne haastaa Eurooppaa ja myös Suomea vahvistamaan oman taloutensa kasvuelementtejä.

Yhdysvaltalaislaskelmien mukaan Trumpin ajama talouspolitiikka kasvattaisi voimakkaasti Yhdysvaltain julkisen talouden alijäämää ja aiheuttaisi jopa biljoonien dollarien lisävelan seuraavan 10 vuoden aikana. Laajemmin tarkasteltuna myös Yhdysvalloissa julkisen talouden tasapainottaminen on osoittautunut vaikeaksi. Kotamäen mukaan Yhdysvaltain talous on kuitenkin vahva ja se todennäköisesti kestäisi ”Trump-shokin”. 

Suurin kysymysmerkki: Muuttuuko geopoliittinen linja?

Kotamäen mukaan suurimmat tulevan presidenttikauden riskit liittyvät Yhdysvaltojen demokratiaan ja geopolitiikkaan. Erityisesti Yhdysvaltain tuki Ukrainalle herättää kysymysmerkkejä. 

− Yhdysvaltojen instituutiot ovat vahvoja, mutta porsaanreiän löytyessä Trump saattaisi hyvinkin käyttää sellaisen hyväkseen. Capitol Hillin tapahtumat tammikuussa 2021 olivat pelottava esimerkki. 

− Trumpin mukaan hän pystyisi lopettamaan Ukrainan sodan vuorokaudessa. Tähän ei usko kukaan, mutta neuvottelupöytään hän saattaisi Ukrainan pystyä pakottamaan. Iso globaalin tason riski on, että Trumpin toiminta palkitsisi Venäjän presidentti Putinin hyökkäyksestä Ukrainaan. Toisin sanoin Venäjä saisi rauhansopimuksessa alueita, jotka se on aseellisella hyökkäyksellä Ukrainalta vallannut. Tämä lähettäisi pelottavan signaalin maailman maille ja saattaisi tietää toisen maailmansodan jälkeisen USA-vetoisen rauhanajan, Pax Americanan, loppua – ainakin väliaikaisesti, Kotamäki sanoo. 

Lisätiedot: 

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. puh. 029 460 2878

Artikkeli julkaistiin alunperin 6.11. kello 9.30. Otsikkoa ja tekstiä päivitettiin 6.11. vaalivoiton varmistuttua.