Finnvera: Varainhankinta mahdollistaa kauppoja vientiyrityksille

Finnveran varainhankinta on isossa roolissa, kun suomalaiset vientiyritykset kilpailevat tilauksista. Varainhankinnan tehtävänä on järjestää markkinoilta edullista rahoitusta, jotta Finnvera pystyy rahoittamaan vientiyritysten asiakkaiden lainoja kilpailukykyisesti ja luomaan rahoituksella vaikuttavuutta. Ilman Finnveran rahoitusta ja takuuta riski tilausten menettämisestä kasvaa.

Finnveran varainhankinta on kasvanut merkittävästi viime vuosina, sillä pankkien lainakriteerit ovat sääntelyn takia kiristyneet ja kansainväliset risteilyvarustamot ovat uusineet kalustoaan vauhdilla. Ison risteilyaluksen hinta voi olla yli miljardin, ja se tuo telakalle vuosiksi töitä.

– Yli puolet meidän rahoitustarpeestamme koskee risteilyaluksia. Myös tele- ja metsäsektori ovat isoja toimialoja, sanoo Finnveran Head of Treasury Jukka-Pekka Holopainen.

Valtion erityisrahoituslaitos on hankkinut itse rahoituksen vientiluottojen myöntämiseksi joukkovelkakirjalainoilla vuodesta 2012.

Joukkovelkakirjoja on tällä hetkellä liikkeessä hieman alle 10 miljardin euron arvosta valtion takaaman velkaohjelman alla. Viimeisin, miljardin dollarin joukkovelkakirja laskettiin liikkeeseen lokakuussa. Vuoden ensimmäinen, euromääräisen viitelainan liikkeeseenlasku tapahtui huhtikuussa.

– Pyrimme laskemaan liikkeeseen viitelainat vuosittain sekä euroissa että dollareissa, se on ollut strateginen päätös. Finnveran tavoitteeksi asetettu itsekannattavuus puolestaan edellyttää, että Finnveran pitää pystyä hallitsemaan toiminnan riskejä kulut kattaen. Samalla meidän täytyy pystyä tarjoamaan yrityksille kilpailukykyistä rahoitusta, joka lisää kauppaa ja luo uusia työpaikkoja. Näin voimme edistää rahoitustoimintamme vaikuttavuutta, Holopainen kuvaa.

Finnveran rahoitustarpeet ovat olleet vuosittain noin kaksi miljardia euroa. Rahoituksen kysyntään vaikuttavat etenkin pankkien kyky lainoittaa yrityksiä ja talouden kehitys maailmalla. Tällä hetkellä epävarmuustekijöitä on paljon.

– Teemme suunnitelmia karkeista tarpeista vähintään vuodeksi etukäteen. Suunnitelmat perustuvat odotuksiin asiakkaiden rahoitustarpeista ja erääntyvästä velasta. Osa rahasta on parkkeerattu likviditeettireserviin, jota sitten sijoitetaan. Karkeasti puskurin on hyvä olla muutamia miljardeja, Holopainen kertoo.

Ajoitus ja hinta ratkaisevat kysynnän

Joukkovelkakirjoihin sijoittavat kansainväliset institutionaaliset sijoittajat pääosin Euroopasta, Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta. Suurin osa sijoittajista on rahalaitoksia, kuten pankit, keskuspankit, vakuutusyhtiöt ja erilaiset rahastot.

Suomen valtion takauksen pitäisi olla sijoittajille merkki joukkovelkakirjan matalasta riskistä. Siitä huolimatta jokainen liikkeeseenlasku vaatii paljon työtä.

– Turvallisille sijoituskohteille on kysyntää, mutta olemme aika uusi tulokas markkinoilla. Sijoittajia täytyy tavata säännöllisesti, jotta liikkeeseenlaskut ovat houkuttelevia. Yksi korkopiste suuntaan tai toiseen on kuitenkin iso raha miljardilainassa, Holopainen sanoo.

Yksi joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun onnistumisen edellytys on riittävä kysyntä ja toinen on oikea hinta. Tavoitteena on hakea rahaa mahdollisimman edullisesti terve rahoitusrakenne säilyttäen.

"

Aiemmat liikkeeseenlaskut sekä viimeaikainen aktiivinen sijoittajasuhdetyö on tehnyt Finnveran nimeä tunnetummaksi kansainvälisillä pääomamarkkinoilla.

"

– Oikeaa ajoitusta on aina hankala arvioida etukäteen, samoin tulevien liikkeeseenlaskujen juoksuaikaa. Yleensä joukkovelkakirjalainat ovat juoksuajaltaan viidestä viiteentoista vuoteen. Ideaalitilanteessa liikkeeseenlasku on sopivasti ylimerkitty, ja velkakirjoille syntyvät toimivat jälkimarkkinat, Holopainen kertoo.

Esimerkiksi huhtikuun miljardin euron viitelainan liikkeeseenlasku houkutteli yli 90 sijoittajaa ja merkintöjen kokonaismäärä oli 2,8 miljardia euroa. Houkuttelevuuden osalta tavoite täyttyi. Lokakuun dollarimääräinen liikkeeseenlasku oli myös onnistunut, sekin houkutteli ennätysmäärän merkintöjä.

− Se kertoo kasvaneesta kysynnästä. Aiemmat liikkeeseenlaskut sekä viimeaikainen aktiivinen sijoittajasuhdetyö on tehnyt Finnveran nimeä tunnetummaksi kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Nimen tunnettuudella on suuri vaikutus kysyntään. Rahoituksen kustannustehokas saatavuus paranee sen avulla, Holopainen sanoo.

Sijoittamisen uudet trendit pohdinnassa

Pääosa tulevista lainoista lasketaan liikkeeseen 15 miljardin euron suuruisen EMTN-lainaohjelman alla. Aika näyttää, miten sijoittamisen uudet trendit näkyvät jatkossa. Erityisesti vastuullisille sijoittajille suunnattujen, niin sanottujen green bondien eli ympäristöystävällisten joukkovelkakirjalainojen tarjonta on kasvanut maailmalla nopeasti.

– Sijoittajat ovat kysyneet myös meiltä green bondeista. Green bondeihin liittyvät standardit ja luokittelut kehittyvät nyt kovaa vauhtia. Jokainen vähänkin suurempi sijoittaja ja liikkeeseenlaskija miettii ja seuraa kehitystä aktiivisesti, Holopainen pohtii.

Teksti: Kimmo Koivikko

Finnveran sijoittajamateriaalit.