Finnveran Mauri Kotamäki: Koronlaskut alkoivat, mutta riittääkö signaali suomalaisyrityksille? – ”Kannattaisi investoida etupainotteisesti mieluummin kuin jäädä odottelemaan”

Suhdanteen pohjakosketus on koettu ja talouden suunta on pääosin ylöspäin – olettaen, ettei vaikeasti ennustettavia shokkeja ilmaannu, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kotamäki ei vielä julistaisi taantumaa loppuneeksi, mutta kasvu alkanee jo tämän vuoden aikana. Euroopan keskuspankin (EKP) ohjauskoron lasku on odotettu positiivinen signaali sekä yrityksille että kuluttajille. Koronlaskujen jatkumista ei kuitenkaan pitäisi jäädä odottamaan, vaan yritysten kannattaisi etupainotteisesti valmistautua kasvavaan kysyntään.

Kesän ja kärpästen tulo on helpompi ennustaa kuin se, milloin nousukausi tarkalleen alkaa, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Inflaatiota ei kuitenkaan voi Suomessa pitää enää ongelmana. Isompi asia on pitkälti EKP:n määrittämä korkotaso, joka on Suomen talouden perusteisiin nähden liian korkea ja jota olisi Suomen kansantalouden näkökulmasta pitänyt laskea jo kauan sitten. Erityisesti Suomen taloutta ja kulutusta kurittaa vaihtuviin korkoihin sidottu asuntolainakanta.

– Vain harvassa maassa rahapolitiikka välittyy talouteen yhtä nopeasti kuin Suomessa. Suomi sai tilanteesta todennäköisesti etua matalien korkojen aikana, mutta korkean koron ja hitaan talouskasvun tilanteessa suhdannekuoppa syvenee. EKP:n vähäisellä koronlaskulla on toivottavasti kokoansa suurempi symbolinen merkitys yrityksille ja kuluttajille, sanoo Mauri Kotamäki.

Ellei euroalueen odotettu inflaatio painu alle kahden prosentin, on uusia koronlaskuja turha odotella määräänsä enempää. Tähän kannattaa tottua jo valmiiksi, ettei tule pettymyksiä, Kotamäki varoittaa.

– Monissa tapauksissa pieni korkojen lasku ei käytännössä ole erityisen olennaista. Usein yrityksen kannattaisi investoida etupainotteisesti mieluummin, kuin jäädä odottelemaan minimaalista ohjauskoron laskua. Talous, erityisesti kansainvälinen kauppa, kääntyy kuitenkin lähiaikoina kasvuun, ja yrityksillä täytyisi olla rohkeutta valmistautua kasvavaan kysyntään.

– Mielenkiintoista nähdä, tuoko EKP:n koronlasku piristysruiskeen talouteen. Kevään katsauksessamme kävi ilmi, että investointeja lykänneet yritykset odottivat koronlaskua ja että moni hanke voisi lähteä etenemään positiivisen uutisen jälkeen. Nyt näemme, lunastavatko yritykset nämä odotukset vai onko kyse syvemmistä haasteista, hän jatkaa. 

Todennäköisesti talouden käänne tapahtuu jo vuoden 2024 aikana

Talouskasvu Suomessa on ollut pakkasen puolella kohta kaksi vuotta, ja taantuma ehdittiin jo julistaa loppuneeksi vuoden ensimmäisen neljänneksen positiivisten lukujen perusteella. 

– Olisin vielä varovainen lukujen tulkinnassa, koska tammi−maaliskuussa talous lähti hädin tuskin kasvuun verrattuna edelliseen vuosineljännekseen ja itse asiassa talous edelleen supistuu verrattuna vuodentakaiseen. Kasvu alkanee silti jo tämän vuoden aikana, Kotamäki sanoo. 

Suomen taloudessa yksityinen kulutus on montaa muuta maata pienempi osa kansantaloutta, mutta silti osuus bruttokansantuotteesta on noin puolet. Kotitalouksien luottamus on edelleen matalalla tasolla. 

– Tyypillisesti kuluttajien luottamusindikaattori seuraa pienellä viiveellä talouskasvun käännettä. Valitettavasti tätä hiljaista signaalia emme vielä näe, mikä nostaa kysymysmerkkejä alkuvuoden positiivisen talouskasvun päälle.

Suomen huono julkisen talouden hoito ei salli verotuksen keventämistä

Se, että inflaatio on Suomen osalta ainakin toistaiseksi vakaa, on sekä hyvä että huono uutinen. 

– Jos ihmiset eivät kuluta eivätkä yritykset investoi, on kysyntä heikkoa eikä hinnoille tule nousupainetta. Jossain tilanteissa inflaation kevyt kiihdyttäminen finanssipolitiikalla, esimerkiksi verotusta keventämällä, voi olla järkevää. Valitettavasti Suomen julkinen talous on heikossa kunnossa, ja mahdollisuudet aktiiviselle finanssipolitiikalle ovat vähäiset. Huono julkisen talouden hoito on kostautunut finanssipoliittisen liikkumatilan vähentymisenä.

Reaaliansiot ovat taas nousussa, kun inflaatio on laskenut ja palkatkin ovat nousseet hieman. Syksyn palkkakierrokselle kohdistuu jo nyt kovaa painetta palkankorotuksiin, mikä toteutuessaan lisäisi kuluttajien ostovoimaa. 

– Samalla on pidettävä mielessä kolikon toinen puoli – vientisektorin kustannuskilpailukyky on tällä hetkellä ”ihan ok” eikä tätä hyvää tilannetta kannata pilata liiallisten palkankorotusten kautta, Kotamäki painottaa.

Lisätiedot:

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878

Lisää aiheesta: 

Finnveran Rahoitus & kasvu -katsaus 1/2024, huhtikuu (PDF)