Finnveran yritysrahoitusmittari 2/20: Koronakriisin ensi vaiheesta torjuntavoitto – Lyhennysvapaiden ja käyttöpääoman kysyntään toinen aalto syksyllä

Koronakriisin ensimmäinen vaihe on selätetty monissa yrityksissä eräänlaisella torjuntavoitolla, mutta syksyä odotetaan hyvin ristiriitaisissa tunnelmissa. Tämä käy ilmi Finnveran yritysrahoitusmittarista. Lyhennysvapaiden ja lisärahoituksen kysynnän odotetaan voimistuvan tulevan puolen vuoden aikana, kun ilmeisimmät säästötoimet on jo tehty eikä liiketoiminta ole normaalitasolla. Kysyntä painottuu edelleen käyttöpääomaan, ja hakijoiksi odotetaan suurempia yrityksiä varsinkin teollisuuden aloilta. Vaarana on, että yrityskenttä polarisoituu kriisin seurauksena entistä selvemmin menestyjiin ja häviäjiin. Vienti tulee putoamaan, yksityinen kulutus on jo palautumassa.

• Korona: Koronatilanne iski tunnetusti ensin voimakkaimmin palvelualoille ja pieniin yrityksiin. Valtaosa maalis−toukokuun aikana Finnverasta rahoitusta hakeneista ja saaneista yrityksistä on ollut mikroyrityksiä. Kriisin alkaessa yritykset kääntyivät miettimään käyttöpääomatarpeita, ja ajatukset investoinneista siirrettiin tulevaisuuteen. Konkurssien määrä ei ole vielä merkittävästi lisääntynyt, mutta syksyllä epävarmuutta on yritysten kassan kestävyydestä sekä teollisuuden uusista tilauksista. Toimialat toipuvat koronan vaikutuksista eri tahtiin.
• Finnveran yritysrahoitusmittari: Finnveran rahoitusammattilaiset arvioivat rahoituksen kysynnän voimakkuutta tulevien 6 kuukauden aikana asteikolla 1−10. Ensimmäinen kysely tehtiin maaliskuun 2020 puolivälissä hieman ennen koronatilanteen eskaloitumista. Silloin rahoituskysynnän keskiarvo oli 6. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla toteutetussa kyselyssä keskiarvo oli 7,05. Asteikolla painottuivat erityisesti arviot 7 ja 8. Kyselyyn vastasi 63 Finnveran pk-rahoituksen ja viennin rahoituksen ammattilaista eri puolita maata. Seuraava yritysrahoitusmittari julkistetaan lokakuussa. 

− Ajanjaksoa maaliskuusta toukokuun loppuun voi sanoa torjuntavoitoksi. Monet yritykset ovat selvinneet korona-keväästä joko omien puskuriensa tai lisärahoituksen avulla. Rajoitusten purkaminen tuo toivottua helpotusta yrityksille. Kokonaisuudessaan vaikuttaa siltä, että yrityksissä on meneillään ”wait and see” -vaihe, sillä syksyyn liittyy paljon epävarmuutta, miten koronatilanne kehittyy ja miten talous lähtee elpymään, arvioi Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm.

Toimialojen välillä on suuria eroja. Pahimman iskun ottivat ensin palvelut, kuten matkailu ja ravintola-ala.

− Ravintola- ja majoitusalan yrityksille pahin skenaario olisi talouden toinen sulkeminen. Sitä ne eivät kestäisi. Ravintolatoiminta nähdään myös nykyisten rajoitusten oloissa hankalaksi eikä toiminta suurelle osalle yrityksiä nykyisessä laajuudessa ole kannattavaa.

Kyselyn perusteella yritykset tarvitsevat myös loppuvuonna varsinkin käyttöpääomarahoitusta. Alkuvuodesta poiketen kysyntä painottunee aiempaa enemmän teollisuuden yrityksiin. Nykyinen tilauskanta on kannatellut tuotantoa, mutta loppuvuoden aikana tilanteen pelätään muuttuvan.

− Syksyä 2020 leimaa vastausten perusteella kaksi ilmiötä: Finnveran asiantuntijat odottavat toista kysyntäaaltoa yritysten luottojen lyhennysvapaisiin. Tähän mennessä tehdyt rahoitusjärjestelyt ja saadut sekä suunnitellut tuet kannattelevat kesän yli, mutta syksyllä tilanteen nähdään taas vaikeutuvan. Toinen ilmiö on rahoitustarpeen voimistuminen erityisesti teollisuuden yrityksissä. Samalla rahoitushakemuksia odotetaan selvästi enemmän keskisuurista ja suurista yrityksistä.

Yrityskauppoja valmistellaan, mutta kaikkia hankkeita leimaa varovaisuus. Investointeja on lykätty vähemmän sumuiseen talouden tilaan.

Pelkona on yrityskentän polarisoituminen kriisin seurauksena. Taloudeltaan vahvat yritykset saavat tarvitsemaansa rahoitusta, mutta heikommat ja elinkaarensa alkuvaiheessa olevat yritykset ovat huomattavasti ahtaammalla. Luottokelpoisuuden heikkeneminen puolestaan voi vaarantaa tulevat mahdollisuudet saada rahoitusta.

− Parhaassakin tapauksessa yritysten toipuminen korona-kriisistä vie monilla toimialoilla vuosia. Vahvimmat sinnittelevät, heikommat poistuvat markkinoilta, Lindholm arvioi.

Viennin rakenne jarruttaa nousua, kulutuksen palautuminen luo toivoa

Lindholmin mukaan mitä pienempi yritys, sitä suurempi koronatilanteen aiheuttama pudotus on ollut. Joillain aloilla liikevaihdosta on kadonnut 70−90 prosenttia. Yli 20 miljoonan euron liikevaihdon yrityksissä pudotukset ovat olleet huomattavasti pienempiä.

Teollisuuden uudet tilaukset on yksi kriittisimpiä talouden mittareita.

− Paljon riippuu siitä, kuinka pitkään tilaukset vähenevät. Suomen vienti tulee putoamaan, ja sitä voimistaa viennin rakenteen painottuminen investointitavaroihin, joita on noin neljäsosa Suomen tavaraviennistä. Niiden kysyntä usein elpyy vasta talouden viime syklissä, ja tämä on jarru Suomen talouden nousulle. Näin on ollut aiemmissa talouskriiseissä, ja niin on myös nyt, Lindholm sanoo.

− Yritykset etsivät uusia toimintatapoja, ja ainakin kotimarkkinoilla on mahdollisuudet palautua melko nopeasti. Positiivista on, että, kotitalouksilla näyttää olevan sekä varaa että uskallusta käyttää rahaa, kun kulutusmahdollisuuksia oli kevään aikana tavallista vähemmän.

 

Lisätiedot:

Timo Lindholm, pääekonomisti, Finnvera, puh. 050 3039398