Liikenteen sähköistyminen lisää latauspisteiden tarvetta, EU-tukiohjelma vauhdittaa – Neste rakentaa kattavan latausverkoston Suomeen
Published date
Liikenteen sähköistyminen lisää tarvetta sähköautojen latausasemille. Suomessa pitkät välimatkat tuovat omat vaatimuksensa sähköautoille. EU rahoittaa muun muassa sähkön ja vedyn jakeluinfrastruktuurin rakentamista 1,5 miljardilla eurolla vuosina 2021–2023. Suomeen on myönnetty rahoitusta sähköautojen latausverkoston laajentamiseen Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneohjelmasta. Neste rakentaa uusia latausasemia eri puolille maata EU-rahoituksen vauhdittamana.
Neste toi markkinoille helmikuussa 2022 yritysten varikoilla tapahtuvaan sähköautojen lataamiseen soveltuvan Neste Lataus -palvelun. Kesällä sähkölatausratkaisuja laajennettiin työpaikoille tarkoitetulla latausratkaisulla. Nyt Neste rakentaa ensimmäiset kuluttaja- ja yritysasiakkaiden tarpeisiin tarkoitetut sähköautojen suurteholautauspisteet.
”Liikenteen päästöjen vähentämiseksi tarvitaan monipuolisia ratkaisuja. Uusi sähköautojen suurteholatausratkaisumme palvelee kevyiden ja keskiraskaiden ajoneuvojen kuljettajia. Tämän julkisen, matkalataukseen suunnatun runkoverkon rakentaminen on alkanut. Ensimmäinen sähköautojen suurteholatauspiste avattiin Nesteen Jari-Pekka Hankasalmen liikenneasemalle joulukuussa 2022, ja seuraavaksi avautuu suurteholatausasema Neste Oulu Maikkulan liikenneasemalle”, kertoo Nesteen Marketing & Services -liiketoimintayksikön strategiajohtaja Pekka Vikström.
Julkisen sähkölatausverkostonsa rakentamiseen Neste on saanut EU:lta kolmen miljoonan euron tuen osana EU:n Verkkojen Eurooppa -ohjelman (CEF, Connecting Europe Facility) myöntämää vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria tukevien liikennehankkeiden rahoitusta.
”Nyt saamamme EU:n tuen avulla tulemme rakentamaan vuoden 2024 loppuun mennessä noin 30 aseman runkoverkon, joka tukee sähköautoilijoiden liikkumista pääteiden varrella Suomessa. Tämän jälkeen pyrimme laajentamaan verkostoa uusille alueille, joissa tunnistetaan tarvetta suurteholataukselle”, Vikström sanoo.
Rahoitus EU-tuen ja lainan yhdistelmänä
Vaihtoehtoisten polttoaineiden hankkeiden rahoitus järjestetään yhdistelmänä, joka koostuu EU-tuesta ja rahoituslaitoksen lainasta. Edellytyksenä on joko Euroopan investointipankin EIP:n tai kansallisen lainanvälittäjän, eli pankin tai esimerkiksi Finnveran laina. Rahoitusta voivat hakea valtio, kunnat, yritykset ja muut toimijat. Nesteen hankkeessa lainan myönsi Finnvera, mikä mahdollisti EU-tuen hankkeelle.
”Yhteistyö Finnveran suuntaan toimi saumattomasti, ja meille oli hyvin tärkeää, että Finnvera lähti projektiin mukaan toteuttajakumppaniksi. Tukihakuprosessi Euroopan komission suuntaan vaati paljon selvitystyötä. Saimme hakemiseen hyvin tukea muun muassa Traficomilta”, Vikström sanoo.
Jakeluverkoston kehittäminen edistää päästötöntä liikennettä
Sähköautojen määrä Suomessa on vielä melko vähäinen, ja toimiva sähkölatausinfrastruktuuri on edellytys liikenteen sähköistymiselle Pekka Vikström muistuttaa.
”On tärkeää, että Euroopan komissio tukee näitä etupainotteisia investointeja, joihin kannattavuusnäkökulmasta katsottuna ei välttämättä muuten olisi toteutusmahdollisuutta. Komission tuella pystymme rakentamaan sähköautoilijoita tulevaisuudessakin palvelevan latausratkaisun, jossa olemme huomioineet suuren kokonaistehon, dynaamisen kuormanhallinnan ja myös asiointia helpottavan korttimaksamisen.”
EU:n Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitetaan projekteja, jotka tähtäävät vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin rakentamiseen ja edistävät liikenteen hiilestä irtautumista Euroopan laajuisessa liikenneverkossa.
Ohjelma on tehokas tapa tukea liikenteen kestävää kehitystä sekä samalla myös kotiuttaa EU-varoja Suomeen, sanoo Finnveran EU-rahoituspäällikkö Valtteri Vento.
”Tämän tyyppinen toimintamalli, jossa yhdistetään EU-tuki lainarahoitukseen, on lyhyen kokemuksemme mukaan toimiva ja tehokas tapa niin EU-rahojen kohdentamisen, kuin hallinnollisen taakankin näkökulmasta. Näin toimittuna komissio hyödyntää tehokkaasti rahoituslaitosten ammattitaitoa hyvien hankkeiden rahoittamisessa. Kuten muussakin EU-rahoituksessa, on tärkeää pitää huoli siitä, että tietoa eri EU:n rahoitusvaihtoehdoista on riittävästi yritysten saatavilla”, Vento sanoo.
Lisätietoa:
LVM: EU tarjoaa rahoitusta vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran rakentamiseen Suomeen