Rahoitus & kasvu -katsaus 2/2022: Suomen talouskasvu notkahtaa prosenttiyksiköllä – Yritysten ykköshuolena sodan suorien vaikutusten sijaan epävarmuus ja inflaatio – komponenttipula jo kasvun esteenä

Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on ollut negatiivinen vaikutus suomalaisten yritysten investointeihin, osoittaa Finnveran yritysrahoitusmittari. Sodan suoria vaikutuksia tuntuvammin yrityksiä koettelevat kuitenkin välilliset seuraukset, joiden juuret ovat jo koronapandemiassa: raaka-aineiden saatavuuden heikkeneminen, kustannusten nousu ja kasvava epävarmuus. Investointien sijaan varautuminen ja esimerkiksi raaka-ainevarastojen täydennys saattaa lisätä muutoin vaisuhkoa rahoituksen kysyntää. Komponenttipula on jo kasvun esteenä teollisuudessa, kun kysyntään ei pystytä saatavuusongelmien takia vastaamaan. Odotetun kasvusuhdanteen sijasta Suomen talouskasvu hidastuu tänä vuonna. Pitkällä aikajänteellä mahdollisen Nato-jäsenyyden uskotaan vahvistavan Suomen kiinnostavuutta investointikohteena.

• Finnveran yritysrahoitusmittari: Rahoituksen kysynnän odotetaan laskevan tulevien 6 kuukauden aikana. Asteikolla 1‒10 rahoituskysynnän keskiarvo on 6,3 (6,7). Kustannusinflaatio kasvattaa rahoituskysyntää, mutta toisaalta investointien lykkääminen tulevaisuuteen vähentää sitä. Yritysrahoitusmittari-kysely tehtiin viikolla 18, ja vastaajina oli 58 Finnveran pk- ja suuryritysten parissa työskentelevää rahoituspäällikköä, aluejohtoa sekä luottopäättäjiä eri puolilta maata.
• Venäjän vaikutus: Venäjän hyökkäys Ukrainaan, sota ja pakotteet ovat lisänneet epävarmuutta ja vaikuttavat yritysten investointihalukkuuteen. Haasteina myös raaka-ainepulan ja inflaation kiihtyminen. Venäjän turismista ja rajaliikenteestä riippuvaiset liiketoiminnot ovat vaikeuksissa. Vastausten mukaan Suomen Nato-jäsenyys voi vahvistaa Suomen asemaa investointikohteena.
• Talous: Suomen talouskasvu hidastuu epävarmuuden kasvusta johtuen 1 prosenttiyksikön vuonna 2022. Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on kuitenkin selvästi pienempi vaikutus Suomen bkt:een kuin koronapandemialla tai finanssikriisillä 2009.

Suomen bruttokansantuote hidastuu sodan seurauksena – koronan ja finanssikriisin iskut olivat silti moninkertaiset

Vuonna 2021 talous niin Suomessa kuin muuallakin kääntyi ripeään kasvuun, ja koronan aiheuttamat tuotannolliset tappiot saatiin kurottua umpeen. Kaikki näytti suhteellisen hyvältä, jopa toiveikkaalta vielä alkuvuonna 2022, kunnes Venäjän aloittama hyökkäyssota yllätti Euroopan. Tämä näkyi paitsi inhimillisenä tragediana Ukrainassa, myös hitaampana talouskasvuna erityisesti Euroopassa. Epävarmuus syö talouskasvua myös Suomessa, mutta selvästi vähemmän kuin esimerkiksi koronapandemia.

”Epävarmuuden kasvu on yhteydessä tuotannon alenemiseen. On selvästi nähtävissä, kuinka finanssikriisin tai koronapandemian aikana epävarmuus nousi. Vuonna 2009 Suomen bruttokansantuote romahti 8,1 prosentilla. Koronavuonna bkt tippui Suomessa 2,3 prosenttia. Raha- ja finanssipoliittinen tilanne oli finanssikriisin ja koronapandemian aikaan erilainen, samoin kriisien luonne. Epävarmuusindeksiä soveltamalla kuitenkin voidaan arvioida, että Venäjän hyökkäys tarkoittaisi hieman reilun prosenttiyksikön tiputusta Suomen talouskasvussa”, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki arvioi.

Rahoituskysynnästä tavanomaista suurempi osa on halutonta velkaantumista – materiaalien hamstraaminen rasittaa yritysten kassaa

Finnveran rahoitusammattilaisille tehdyn kyselyn perusteella joka toinen vastaaja arvioi teollisuuden näkymien olevan positiivisimpia. Luku on kuitenkin laskenut selvästi edellisestä eli viime vuoden syksyn kyselystä. Teollisuudessa kasvun esteenä on komponenttipula. Kyselyn mukaan osa yrityksistä pyrkii hamstraamaan materiaaleja, mikä aiheuttaa rahoitustarvetta ja kiihdyttää hintojen nousua. Osa vastaajista arvioi, että rahoituskysynnästä tavanomaista suurempi osa on halutonta velkaantumista: yritykset tarvitsevat käyttöpääomaa selvitäkseen - eivät niinkään suunnitellusti kehittyäkseen. Rakentamisen näkymät ovat heikentyneet syksyn 17 prosentista 9 prosenttiin. Kaupan näkymät ovat puolestaan kohentuneet syksyn muutamasta prosentista 17 prosenttiin.

”Vaikutukset tuntuvat nyt osittain eri toimialoilla kuin koronapandemiassa. Nyt palvelualan ja kaupan näkymät ovat hyvät. Myös matkailussa nähdään pitkästä aikaa valoa, vaikka venäläisten matkailijoiden tulo tyrehtyy. Kustannusinflaation kiihtyminen on suurin haaste rakennusalalla, jossa todennäköisesti investointeja tullaan lykkäämään.”

”Suurin osa ihmisistä tavalla tai toisella kärsii inflaatiosta, ja siksi sitä pyritään välttämään. Yrittäjät eivät pidä kustannusten noususta, kuluttajat vihaavat hintojen nousua ja lisäksi inflaatio vaikeuttaa tulevaisuuden ennakointia ja jakaa tuloja uudelleen pitempään jatkuessaan. Esimerkiksi velalliset usein hyötyvät”, Kotamäki sanoo.

Korvaavat markkinat, vihreä siirtymä ja Nato mahdollisia lääkkeitä epävarmuuteen

Kyselyssä tärkeinä asioina nähtiin myös yritysten mahdollisuus löytää uusia markkinoita sekä Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys, jotka voisivat toimia lääkkeinä investointeja jarruttavaan epävarmuuteen.

”Luottoluokittajien arvion mukaan Suomen asema investointikohteena on edelleen vakaa, mutta epävarmuus pitää yrityksiä varpaillaan. Kyselyssä arviot Suomen asemasta investointikohteena kuitenkin jakautuivat: neljännes vastaajista katsoo, että Suomen asema on heikentynyt vain vähän, kolmannes on keskitien kulkijoita ja reilut 40 prosenttia ajattelee, että Suomen asema investointikohteena on selvästi heikentynyt”, Kotamäki sanoo.

Moni vastaaja näkee edessäpäin myös positiivisia asioita, kun yritykset ryhtyvät toteuttamaan tekemättömiä ja siirrettyjä hankkeitaan. Sekä vihreä siirtymä että kaupanesteet Venäjälle ovat tekijöitä, jotka pakottavat yritykset hakemaan uusia markkinoita ja uudistumaan.

”Rohkeille ja optimistisille toimijoille edessä ostajan markkinat”, vastauksissa todetaan.

Lisätiedot:

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878

Rahoitus & kasvu -katsaus (PDF)

Ajantasaiset tiedot Finnveran rahoituksesta vuonna 2022: finnvera.fi/rahoitustoiminta