Rahoitus & kasvu LIVE: Kasvu edellyttää rahaa ja osaavaa työvoimaa

Suomen talouskasvu on tänä ja ensi vuonna nopeaa, ja koronapandemian aiheuttamasta taantumasta on tultu vauhdilla ylös. Kokonaistuotanto on jo ylittänyt pandemiaa edeltäneen tason. Pitkällä aikavälillä talouden kasvuedellytyksiä heikentävät kuitenkin samat rakenteelliset kasvun esteet kuin ennen pandemiaakin. Väestö ikääntyy ja osaavasta työvoimasta on pulaa, todettiin Finnveran Rahoitus & kasvu LIVE -webinaarissa 13.10.2021.

Osaavan työvoiman saatavuus oli sekä Suomen Pankin ennustepäällikön Meri Obstbaumin että pääomasijoittaja Ilkka Kivimäen huolena. 

Kivimäen mukaan startup-yhteisön tavoitteena on kasvattaa vuoteen 2030 mennessä yrityksistä Suomen taloudelle uusi tukijalka, joka kokoluokaltaan vastaa metsä- ja metalliteollisuutta.

”Tällä hetkellä suurin haaste on, että saadaan osaajia näihin yrityksiin. Koodareista on puhuttu pitkään, mutta myös talousjohtajat, huippuluokan myynti- ja markkinointi-ihmiset, digimarkkinoijat, tuoteosaajat. Ulkomailta maahanmuutto on todella kipeä asia monille firmoille, jotka ovat nopeasti kasvamassa. Silloin työpaikat eivät synny Suomeen, jos tänne ei niitä ihmisiä saada. Sitä on paha katsoa startup-sijoittajana, koska meidän pitää katsoa firman etua, mutta suomalaisena toivoisi, että tänne tulisi mahdollisimman paljon veronmaksajia ja että firmat kasvaisi täällä”, Ilkka Kivimäki sanoo.

Osaajapula liittyy myös yritysten investointimahdollisuuksiin. Finanssikriisin jälkeen investointien kehitys on ollut Suomessa heikkoa. Myös Suomen suhdannetilanne pysyi pitkään huonona, taloudellinen epävarmuus kasvoi muun muassa kansainvälisten kauppakiistojen ja brexitin vuoksi.

”Lisäksi Suomessa on koko 2010-luvun ajan vaikuttanut kotimaiset rakenteelliset tekijät, eli talouden palveluvaltaistuminen, teollisuuden arvonlisän pienentyminen ja jo mainittu osaavan työvoiman saanti”, Meri Obstbaum sanoo.

Rahoitusjärjestelmä toimi koronatilanteessa

Meri Obstbaumin mukaan EKP:n rahapoliittisella elvytyksellä on ollut suuri vaikutus, että rahoitusjärjestelmä on Suomessakin toiminut koronakriisin aikana hyvin.

"Meillä kriisi jäi pienemmäksi kuin pelättiin ja pienemmäksi kuin monissa muissa maissa. Yritysten tilanne on pysynyt hyvänä, mistä ei myöskään ole kohdistunut niin suurta painetta rahoitusjärjestelmälle."

Kriisin aikana julkinen sektori on tukenut yrityksiä voimakkaasti, ja tästä Obstbaum toivoo päästävän eteenpäin mahdollisimman pian.

Pääomasijoittajan näkökulmasta Suomi on hyvä paikka, hyviä yrityksiä ja sijoituskohteita riittää ja yrityksissä on lähtökohtaisesti vahva substanssi ja osaaminen. Tämä on tärkeää, sillä pääomasijoittaja lähtee tekemään kasvua käytännössä nollaliikevaihdosta – ”uskoa tarvitaan”, kuten Kivimäki toteaa.

"Pahinta olisi, että hankevirta loppuisi, mutta sitä ei onneksi ole näkyvissä. Koko ajan löytyy hyviä firmoja, tulee uusia lähtöjä."

Kivimäki nostaa esimerkiksi pelialalle syntyneen vahvan klusterin.

Obstbaumin mukaan tärkeää on nyt keskittyä yritysten toimintaympäristöön kokonaisuutena, suunnata katse niihin pitkän aika kasvutekijöihin, joihin kotimaassa voidaan vaikuttaa. Niitä ovat muun muassa osaavan työvoiman saatavuus, koulutus, tutkimus ja työllistämiseen liittyvät politiikkatoimet.

Webinaarin juontajana toimi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Lisää aiheesta:

Katso keskustelun kooste: Rahoitus & kasvu LIVE: Ei kasvua ilman rahaa?

Lisää tulevista Rahoitus & kasvu LIVE -webinaareista: finnvera.fi/rahoitusjakasvu