Suomen talous nousi koronakuopasta, mutta pula-aika iski – Nämä 5 ilmiötä leimasivat taloutta vuonna 2021

Finanssipoliittinen elvytys oli poikkeuksellisen tehokasta, ja Suomen talous nousi koronakuopasta vuonna 2021. Koronapandemia pakotti yhteiskunnat mukautumaan ja yritykset kehittämään toimintaansa. Talouteen palasi yllättäen kuitenkin pula-aika ja lähes unohdettu inflaatio. Millaisessa tilanteessa Suomen talous lähtee kohti vuotta 2022? Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki kääri vuoden 2021 taloudelliset ilmiöt viiteen pakettiin.

1. Pula-aika on täällä

Koronan alkuvaiheessa tuotantoa leikattiin lyhyessä ajassa ja toimitusketjut katkeilivat. Kysynnän elpyessä tarjonta ei olekaan pysynyt mukana. Seurauksena on ollut saatavuusvaikeuksia ja hinnankorotuksia. Komponentti- ja raaka-ainepula ovat selkeimmin sidoksissa koronakriisiin. Eniten keskustelua syntyi vuoden aikana kuitenkin työvoimapulasta. Asiaa tarkemmin ajatellen pula-aika ei ole yllätys, Mauri Kotamäki sanoo.

‒ Työvoimapulasta, varsinkin osaavan työvoiman vajauksesta, on puhuttu jo vuosia. Tärkeimpiä syitä työvoimapulalle ovat ikääntyvä väestö, talouden rakennemuutos sekä moneen muuhun maahan verrattuna vähäinen maahanmuutto. Suomalaisen yhteiskunnan tilannetta ei helpota se, että väestö vanhenee vähän joka maailman kolkassa eikä työvoimapula ole pelkästään suomalainen ilmiö. Kilpailu työvoimasta tulee kasvamaan entisestään tulevaisuudessa.

2. Pulasta seurasi hintojen nousu

Kun vuosien ajan ihmeteltiin vain vähäistä inflaatiota, nollakorkoja ja keskuspankkien kasvavia taseita, vuonna 2021 alkoi lopulta tapahtua niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin: hintataso ei vain noussut, vaan nousi jyrkästi. Hallitsemattomasta inflaatiosta ei kuitenkaan kannata puhua.

Marraskuussa euroalueen inflaatio oli liki viisi prosenttia ja Yhdysvalloissa liki seitsemän prosenttia. Myös tuottajahinnat sekä tuonti- ja vientihinnat nousivat jyrkästi.

‒ Pula-ajan lisäksi myös inflaatio palasi. Keskustelua leimasi debatti inflaation väliaikaisuudesta. Erityisesti keskuspankit toistelivat hintapaineiden väliaikaisuutta. Loppuvuodesta kelkka alkoi kuitenkin kääntyä, kun esimerkiksi Euroopan keskuspankki ja Yhdysvaltain FED linjasivat rahapolitiikan tulevista kiristyksistä. Muutamat pienemmät keskuspankit ehtivät jo korkotasoa nostamaankin.

3. Rahoituksen hyvä saatavuus on turvattava

‒ Suomen koronatorjunta on ollut onnistunutta esimerkiksi niin, että konkurssien määrä Suomessa on pysynyt vähäisenä eikä työttömyys noussut voimakkaasti. Osasyynä hyvään menestykseen ovat olleet julkisen talouden nopeat toimet ja ulkoisen rahoituksen saatavuus. Erilaisten kyselytutkimusten perusteella yritysrahoituksen saatavuus Suomessa on vähintään kohtalainen, ellei hyvä. Toisaalta suomalainen yksityisen sektorin investointiaste on edelleen matala. Tilanne on jopa hieman paradoksaalinen: luulisi investointiasteen nousevan, koska vihreä siirtymä on jo käynnissä ja rahan hinta halpa, Kotamäki sanoo.

‒ Julkinen talous kaipaisi myös investointeja esimerkiksi tiestön, koulutussektorin tai TKI:n osalta. Poliittisesti yhtälö on vaikeasti ratkaistava nousevan julkisen velan, kestävyysvajeen ja jo valmiiksi korkean veroasteen ympäristössä.

Keskustelu pankkien sääntelyn kiristymisestä edelleen nostaa kuitenkin huolta kasvuyritysten rahoituksen saatavuudesta. On viitteellistä todistusaineistoa siitä, että pankit eivät kannattavuussyistä aina halua rahoittaa sellaisiakaan projekteja, joissa Finnvera olisi valmis kantamaan suurimman osan riskistä. Investointien rahoitus on turvattava, ja on selvää, että sääntelyn kiristyminen vaikeuttaa pankkien riskinottoa. Finnvera on varautunut riskinjakoon yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa ja on valmis lisäämään myös omien suorien lainojen myöntämistä.

4. Koronaelämän piti loppua jo vuosi sitten

‒ Korona on kuin kenkkumainen runsaudensarvi, joka vain antaa ja antaa, Mauri Kotamäki kuvaa.

Pandemia on vain jatkunut sitkeästi ja pitänyt yllä epävarmuutta. Uusi normaali saattaa hyvinkin olla tämä nykyinen epänormaali. Toisaalta korona on tuonut esiin monien yhteiskuntien yllättävän resilienssin. Yhteiskunnat horjuvat, mutta pysyvät silti liitoksissaan. Siinä sivussa on kehitetty uutta ja hyödyllistä lääketeknologiaa sekä puskettu työelämän murrosta eteenpäin. Jokaisella pilvellä on hopeareunus.

5. Takaisin kasvu-uralle – tavoitteena vihreä kasvu

Koronashokki alensi lähes kaikkien maailman maiden bruttokansantuotetta. Suomen bruttokansantuotteen pudotus jäi vuonna 2020 noin 2,8 prosenttiin, kun EU:n keskimääräinen lukema oli yli puolet suurempi. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 Suomen koronakuoppa lapioitiin umpeen.

‒ Vuosi 2021 oli käänteentekevä kasvuvuosi paristakin näkökulmasta. Ensinnäkin, korkotason ollessa nollan tuntumassa rahapoliittinen suhdanne-elvytys on tehotonta, mutta finanssipoliittinen elvytys on poikkeuksellisen tehokasta. Osin tämä huomio takataskussa maailman kansantaloudet elvyttivät voimakkaasti. Suomen velka-aste nousi noin 70 prosenttiin, mutta niin lähti bruttokansantuotekin kasvuun.

‒ Toiseksi mikä tahansa talouskasvu ei enää käy, vaan nyt haetaan vihreää kasvua. Ilmastonmuutos tai luontokato eivät ole uusia asioita, mutta yritysten toiminnassa ilmastonmuutos tulee näkymään entistä enemmän – ei vähiten siksi, että kiire tulee, mikäli ilmaston lämpeneminen aiotaan pitää korkeintaan 1,5 asteessa.

Vuosi 2022 – hyvä vuosi uskaltaa kasvaa

Vuodelle 2022 on helppo nähdä riskejä: koronakriisi pitkittyy pitkittymistään, epävarmuus kasvaa, rahapolitiikan kiristyminen altistaa rahoitusmarkkinat vaikeuksille ja niin edelleen.

‒ On tosin epäselvää, kuinka paljon rahapolitiikka lopulta kiristyy. Oma arvioni, ettei kiristyminen ole suurta vuonna 2022. Työvoimapula tuskin helpottaa, mutta raaka-aineiden toimitusketjut saadaan kenties rasvattua.

Riskeistä huolimatta maailma on Suomelle avoin ja mahdollisuudet suuret.

‒ Koulutettu kansa, vakaa yhteiskunta, toimivat instituutiot. Meillä on kaikki mahdollisuudet napata globaalista vihreästä siirtymästä enemmän kuin oma osamme. Osaamista on, nyt tarvitaan uskallusta. Riskinotto mahdollistaa korkeammat tuotot, Mauri Kotamäki sanoo.

Lisätiedot:

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. puh. 044 5854 298