Finnero Oy

Lemmikkitarvikkeita valmistavan Finneron yrittäjä Tarja Keen murtaa myyttejä mikroyritysten viennin esteistä. Pienilläkin resursseilla voi kansainvälistyä. Lopulta kyse on ulkomaisten tukkurien ja jälleenmyyjien sitkeästä kontaktoinnista sekä myynnistä.

– Meillä ei ole ollut koskaan suuria rahasummia käytössä. Ruotsin markkinoille pääsimme, kun otin puhelimen käteen ja soitin tukkureita ja liikkeitä läpi. Se on raakaa myyntityötä, Keen kertoo.

– LinkedIn on niin ikään erittäin tärkeä kanava yhteydenotoissa. Monet eivät ole tehneet kauppaa täältä Nurmon perältä Yhdysvaltain suurimman vähittäisketjun Walmartin kanssa, hän jatkaa.

Finneron liikevaihdosta noin puolet tulee ulkomailta. Tavoitteena on kasvattaa paitsi liikevaihtoa myös viennin osuutta kokonaismyynnistä. Vientikohteista tärkeimmät ovat Ruotsi, Kanada ja Yhdysvallat, vaikka yrityksellä on tukkureita ja jälleenmyyjiä useissa maissa. Lisäksi kuluttajien verkkokauppatilauksia tulee lähes maailmanlaajuisesti.

Finnero on perustettu kahdeksan vuotta sitten ajatuksella, että vienti on vahvasti yrityksen dna:ssa.

Ruotsista on tarkoitus hakea kasvua yrittäjän mukaan aggressiivisesti. Finnero on juuri solminut sopimuksen paikallisen tukkurin kanssa, jolla on 40 jälleenmyyjää eri puolella länsinaapuria.

– Meillä on Ruotsin suhteen aika isot odotukset, Keen sanoo.

Hänen mukaansa yrityksellä on kaikki valmiudet kasvaa myös Yhdysvalloissa: tukitoimet on tehty. Tukitoimilla yrittäjä viittaa tytäryhtiön perustamiseen ja varastoon. Ne olivat edellytys, jotta Finneron tuotteet pääsivät amerikkalaisjättien Walmartin ja Chewyn verkkomyyntiin. Lemmikkitarvikkeet ovat myynnissä myös Amazonissa.

– Ketjut vaativat miljoonan dollarin tuotevastuuvakuutuksen ja paljon muuta. Selvitin viikkokaupalla, mikä on koirien pikkuhousujen tullauskoodi USA:han. Lopulta se löytyi, yrittäjä muistelee.

Tuotteiden pitää erottua muista

Finnero on perustettu kahdeksan vuotta sitten ajatuksella, että vienti on vahvasti yrityksen dna:ssa.

Luvut puoltavat ajatusta. Keenin mukaan Suomessa lemmikkiharrastukseen käytetään noin 900 miljoonaa euroa vuodessa. Koko Euroopassa rahamäärä on monikymmenkertainen ja Yhdysvalloissa puhutaan vielä suuremmista summista. Samalla kilpailu on kovaa, mutta jo yhden tuotteen läpilyönti voi tuoda huimasti euroja kassaan.

– Lähteminen tähän bisnekseen on sekoitus hulluutta ja innostusta. Pyrimme tekemään asioita eri tavalla kuin kilpailijamme ja nostamme vahvasti esiin pohjoismaista designia. Tuotteemme ovat värikkäitä ja käytännöllisiä. Kun esittelimme jälleenmyyjille ensimmäisiä koirien ballerinapöksyjä, kaikki nauroivat. Nyt ne ovat suosituin tuotteemme ja meidät tunnetaan niistä, yrittäjä kertoo.

Ballerinapöksyt puetaan narttukoirille juoksuaikana. Pöksyistä kiinnostui myös USA:n Shark Tankin eli Leijonanluolan yksi jäsenistä Kevin Harrington, joka esitteli tuotteita pari vuotta sitten omissa kanavissaan.

– Lemmikkitarvikkeiden ostotrendi on muuttunut voimakkaasti viime vuosina. Halvasta rihkamasta on siirrytty laadukkaampiin ja kestävämpiin tuotteisiin. Olemme vahvasti mukana pet parenting -ilmiössä, jossa lemmikit ovat kuin perheenjäseniä, Keen sanoo.

Kasvu on vaatinut rahoitusta

Finneron lemmikkitarvikkeiden suunnittelu, myynti ja varastointi on tehokasta. Yrityksessä työskentelee neljä henkilöä, joista kaksi on täysiaikaisia. Tuotteet valmistetaan Kiinassa, Pakistanissa, Puolassa, Virossa, Englannissa ja Suomessa. Koronan jälkeen valmistusta on siirretty lähemmäs Suomea.

Tarja Keenin perheeseen kuuluu neljän lapsen lisäksi koiria ja kissoja. Yrittäjän mukaan lemmikkitarvikkeiden suunnittelu ja myynti on intohimolaji.

Keen on myös neljän lapsen yksinhuoltaja, joten ajan hallitseminen vaatii paljon henkisiä voimavaroja. Hän omistaa yrityksestä 64 prosenttia, loppuosa osakkeista on yksityisillä sijoittajilla.

– Olemme kasvaneet pitkälti tulorahoituksella, mutta nyt alamme tarvita uutta raharuisketta kasvuun ja resurssien kasvattamiseksi. Finnvera on ollut alusta asti iso tukija. Se lainasi rahaa ja takasi lainoja. En olisi ilman Finnveraa saanut mitenkään sellaisia lainoja järjestymään, yrittäjä kertoo.

– Finnverassa on aina kannustettu meitä kansainväliseen kasvuun, eikä neuvotteluissa ole ollut ikinä ongelmia, hän jatkaa.

Vuosisuunnittelu auttaa päätöksissä

Finnveran aluepäällikkö Elisa Sipponen pitää Finneron kansainvälistä kasvutarinaa hyvänä esimerkkinä muille mikroyrityksille.

Hänen mukaansa rohkaisua tarvitaan, sillä vuosi 2023 oli Finnveran mikroyritysten vientiin kohdistuvassa rahoituksessa heikoin viiteen vuoteen. Kaiken kaikkiaan Finnvera rahoitti noin 3 500 mikroyritystä 355 miljoonalla eurolla.

– Toisaalta mikroyritykset uivat vastavirtaan investoinneissa. Lisäksi tänä keväänä on ollut nähtävissä valonpilkahduksia rahoitushakemuksissa. Rahoitusta haetaan kasvuun ja investointeihin, Sipponen sanoo.

Rahoitushakemuksissa korostuvat liike-elämän palveluja tarjoavat yritykset. Mikroyrityksille myönnetty rahoitus on keskimäärin 95 000 euroa. Hajonta on kuitenkin iso, sillä suurimmat rahoituspäätökset ovat satojatuhansia euroja.

Sipponen kannustaa yrityksiä tekemään kotiläksyt hyvin ennen lopullista vientipäätöstä. Näin vältytään turhilta riskeiltä.

– Huolellinen suunnittelu auttaa kaikessa liiketoiminnassa ja rahoituksessa. Lähtisin säännöllisestä vuosisuunnittelusta liikkeelle, se on hyvä pohja. Suunnitelmassa on syytä pohtia, haetaanko kasvua, mistä ja miten sitä haetaan sekä riittävätkö rahat, hän listaa.
 

Lue myös katsaus mikroyritysten rahoituksesta: Mikroyritysten investointien rahoituksessa ennätysvuosi, vaikka yleisesti investoinnit odottavat talouden käännettä