Liikenteen sähköistyminen vauhdittaa akkuklusteria Suomessa – Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhanke tähtää alan eurooppalaiseksi kärkihankkeeksi

Akkuklusterin kasvunäkymät ovat tällä hetkellä erittäin positiiviset, sillä vihreä siirtymä ja liikenteen sähköistyminen lisäävät raaka-aineiden ja akkukemikaalien kysyntää. Suomessa alan veturialueita on Keski-Pohjanmaa, missä kaivos- ja akkukemikaaliyhtiö Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhanke on kehittänyt investointejaan pitkäjänteisesti. Kaustisella ja Kokkolassa toimiva Keliber-litiumhanke otti hiljattain harppauksen eteenpäin, kun hankkeen rahoitus varmistui. Tiedossa on lisää työpaikkoja ja viennin kasvua Suomeen, ja mukana on myös uutta kotimaista akkukemikaalien jalostusteknologiaa. Keliber-litiumhankkeen tavoitteena on kehittää ensimmäisenä Euroopassa vastuullinen tuotanto litiumioniakkujen olennaiselle osalle, litiumhydroksidille. 

Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhanke käsittää rakenteilla olevan rikastamon Kaustisella, Kokkolan suurteollisuusalueella valmistumassa olevan litiumjalostamon ja seitsemän litiumesiintymää, joista yhdellä, Syväjärven alueella, valmistellaan jo hankkeen ensimmäistä litiumkaivosta. 

Yli 650 miljoonan euron investointi on mittava, ja hanke on merkittävä työllistäjä alueella. Finnvera oli suurimpana rahoittajana mahdollistamassa investointia ja myönsi 250 miljoonan euron luotolle rahoitustakuun. Mukana on lisäksi kansainvälisiä pankkeja sekä Euroopan Investointipankki, joka tuki nyt ensimmäistä kertaa kaivosalalle suunnattua vihreää lainapakettia. 

– Lainapaketilla on meille suuri merkitys, se täydentää aiemmin kerättyä rahoitusta ja mahdollistaa hankkeen viemisen maaliin suunnitellusti ensimmäisenä Euroopassa. Jatkamme työtä kuten tähänkin asti: litiumjalostamon ja rikastamon turvallista rakentamista sekä valmistautumista tuotantovaiheeseen. Ensi vuoden toisella puoliskolla litiumjalostamolla Kokkolassa on määrä käynnistää tuotannon ylösajo, kertoo Keliber Oy:n toimitusjohtaja Hannu Hautala.

Tuotannon alettua yhtiö valmistaa akkulaatuista litiumhydroksidia sähköautojen akkuihin, joissa kaikissa käytetään litiumia. 

– Vuosituotantomme tulee riittämään noin 300 000 sähköauton akkuun. Potentiaaliseen asiakaskuntaamme kuuluu sekä akku- että autoteollisuuden suuria toimijoita Euroopassa. Asiakkaat haluavat eurooppalaista litiumia, joka on tuotettu mahdollisimman vastuullisesti. Kuluttajia palvelevalle autoteollisuudelle vastuullinen ja jäljitettävä tuotanto on tärkeä myyntivaltti, sanoo Hannu Hautala.

Finnveran vientitakuilla taataan yleensä ulkomaisen ostajan ostoja Suomesta, mutta rahoitustakuu voidaan myöntää vientiä edistävään kotimaiseen investointiin. Keliber-litiumhankkeen niin sanottu suomalainen intressi on vahva.

– Investoinnilla on vahva vientiä edistävä potentiaali, sillä tuotteen loppumarkkinat ovat Suomen rajojen ulkopuolella. Lisäksi investointi tuottaa merkittävästi tuloja ja lisäarvoa Suomeen. Hankinnat ovat lähes kokonaisuudessaan kotimaista alkuperää, ja suomalainen Metso toimittaa hankkeen keskeisen teknologian. Litium kuuluu vihreän siirtymän kriittisten raaka-aineiden joukkoon, ja hankkeella on ilmaston kannalta myönteinen vaikutus sähköistyvän liikkumisen ja puhtaan energian varastoinnin tarpeiden myötä, sanoo Finnveran rahoituspäällikkö Maria Maliniemi. 

– Lisäksi tuotantoprosessin hiilijalanjälki on alempi kuin useimmilla globaaleista kilpailijoista, Maliniemi sanoo.

Keliberin pääomistaja on eteläafrikkalainen Sibanye-Stillwater-konserni. Keliberin toiseksi suurin omistaja on 20 prosentin osuudella Suomen valtion omistama Suomen Malmijalostus Oy, jonka tehtävänä on kasvattaa suomalaisten mineraalien arvoa vastuullisesti. Yhtiö huolehtii valtion kaivosomistuksista ja tähtää kotimaisen litiumioniakkujen arvoketjun kehittämiseen.

Sibanye-Stillwaterin Keliber-rikastamo on rakenteilla Kaustisen Päivänevalla. Kuva lokakuulta 2024. Kuva: Wegevision/ Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhanke.

Akkukemikaalien kysynnän kasvu hurjaa – keskipohjalaiset litiumesiintymät Euroopan merkittävimpiä

Energiamurros on mullistanut akkujen kysynnän. Kasvu tulee liikenteen sähköistymisestä ja tarpeesta varastoida energiaa.  

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n ennusteen mukaan sähköautojen myynti yltää maailmanlaajuisesti lähes 45 miljoonaan kappaleeseen vuonna 2030, kun luku oli 14 miljoonaa vuonna 2023. Euroopan osalta ennuste myytäville sähköautoille vuonna 2030 on reilut 10 miljoonaa. Arvio perustuu asetettuihin mittareihin ja aloitteisiin (STEPS). IEA:n arvion mukaan litiumin kysyntä noin 13-kertaistuu nykytasolta vuoteen 2040 mennessä, eli odotukset litiumakkujen raaka-ainetuotannon kasvulle ovat valtavat.

Kuluttajia palvelevalle autoteollisuudelle vastuullinen ja jäljitettävä tuotanto on tärkeä myyntivaltti, sanoo Hannu Hautala.

Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhankkeen odotetaan olevan Euroopan ensimmäinen integroitu litiumhydroksidin tuottaja, joka valmistaa omasta louhitusta malmista akkulaatuista litiumhydroksidia. Arvioitu vuosituotanto on noin 15 000 tonnia akkulaatuista litiumhydroksidimonohydraattia, jota toimitetaan kasvaville kansainvälisille litiumakkumarkkinoille kaivostoiminnan odotetun elinkaaren mukaisesti vähintään 16 vuoden ajan. 

Arvoketjulla on vahva perusta, sillä geopolitiikkaan ja logistiikkaan liittyvät riskit pienenevät, kun raaka-aine ja jatkojalostus ovat samalla alueella. Vastuullisuuden ja tuotantovarmuuden näkökulmasta on merkittävää, että raaka-aine on kotimaista ja tuotanto-olosuhteet tunnetaan. Keski-Pohjanmaan litiumesiintymät, jotka tunnistettiin ensimmäisen kerran 1950-luvun lopulla, kuuluvat Euroopan merkittävimpiin. 

Uusi jalostusteknologia tuottaa vähemmän päästöjä 

Tuotanto ei ole päästötöntä, mutta päästöjen odotetaan olevan pienemmät kuin vastaavilla toisenlaista teknologiaa käyttävillä tuotantokokonaisuuksilla. Jalostusteknologian toimittaja Metso on kehittänyt uuden soodapaineliuotusprosessin, jossa litiumia sisältävästä mineraalista liuotetaan soodan avulla litiumia. Maailmalla käytetympi prosessi on rikkihappoliuotus, johon verrattuna nyt käytettävä soodapaineliuotusteknologia on ympäristöystävällisempi.

– Metson kehittämässä litiumprosessissa litiumin talteenotto tapahtuu selektiivisesti ilman happoja, eikä raskasmetalleja liuoteta siinä laajuudessa kuten rikkihappoliuotuksessa. Prosessista ei tule rikkihappoa tai sulfaattia sisältäviä virtoja, vaan sivutuotteena saadaan analsiimihiekkaa, jota voidaan käyttää esimerkiksi rakentamisessa täytteenä tai sementin sideaineena. Metson tavoitteena on ollut kehittää vastuullinen teknistaloudellinen ratkaisu litiumin talteenottoa varten, sanoo Don Simola, Metson akkukemikaaliliiketoiminnan johtaja.

Metso toimittaa Keliberin litiumhankkeeseen keskeisen teknologian. Projektiin liittyen Metsolla on vuosien mittaan tehty litiumrikasteilla lukuisia koeajoja, ja projektissa käytettävät teknologiat ovat vahvoja ratkaisuja myös muiden akkumineraalien prosessoinnissa. Kaupallistettu Metson litiumin talteenottoteknologia on poikinut Keliber-litiumhankkeen lisäksi lukuisia muita vastaavia projekteja, ja markkinoiden vastaanotto on ollut hyvä.

Keliber-litiumhanke pähkinänkuoressa

• Hanke käsittää seitsemän litiumesiintymää, rikastamon ja litiumjalostamon.
• Investoinnin koko on n. 667 miljoonaa euroa (inflaatiotarkastettu luku) 
• Litiumhankkeessa työskentelee rakentamisen aikana enimmillään n. 800 henkilöä ja tuotannon alettua n. 350 mukaan lukien alihankkijat. 
• Litiumjalostamon tuotannon ylösajon on määrä alkaa vuoden 2025 toisella puoliskolla ja rikastamon vuonna 2026.  

Lisää aiheesta:

Finnveran taatut kaupat: Finnveralta 250 miljoonan euron rahoitustakuu Keliberin litiumhankkeelle | Finnvera

Tutustu rahoitusratkaisuihimme: Kestävän rahoituksen ratkaisut | Finnvera