Liiketoimintajohtajan katsaus: Kotimaan rahoitus ja asiakaskokemus korkealla tasolla

Vuosi oli pk-yritysten näkökulmasta kasvun ja palautumisen vuosi, mutta epävarmuus näkyi investointien lykkääntymisenä. Finnvera rahoitti edelleen vahvasti yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. 

Minkälainen vuosi 2022 oli kotimaan rahoituksen näkökulmasta?

Pk-yritysten näkökulmasta vuosi lähti erittäin vilkkaasti käyntiin, ja rahoituksen kysyntä oli ennätyksellisen korkeaa. Kysyntä liittyi pääasiassa yritystoiminnan käynnistämiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen. Investointien rahoituskysyntä alkoi vilkkaana, mutta Venäjän hyökkäyssodan seurauksena rahoituksen myöntäminen hidastui loppuvuotta kohti. Myönteinen havainto oli, että kotimaiset pk-yritykset pystyivät hoitamaan koronapandemian aikana ottamiaan vastuita.

Suuryrityksille myönnetty rahoitus kotimaassa oli selvästi edellisvuotta vähäisempää. Normaalioloissa Finnvera ei pääsääntöisesti rahoita suuryrityksiä kotimaassa.

Miltä näytti suomalaisten yritysten investointihalukkuus vuonna 2022?

Sekä investointien että omistajavaihdosten osalta toimintaympäristön muuttuminen hyvin epävarmaksi on vähentänyt näihin liittyvien rahoitushankkeiden määrää ja rahoituksen kysyntää. Vuoden aikana käynnistettiin kuitenkin useita investointeja, joiden rahoituspäätökset tehtiin jo edellisenä vuonna. Tulevaisuuteen suuntautuvien hankkeiden lykkääntyminen on huolestuttavaa. Rohkaisemme yrityksiä investoimaan myös epävarmoissa oloissa, jotta kasvu nousukauden alkaessa on mahdollinen.

Suurimpana onnistumisena pidän saamaamme asiakaspalautetta ja ennätyksellisen korkealla olevaa asiakaskokemusta.

Mitkä olivat vuoden suurimmat onnistumiset ja haasteet?

Suurimpana onnistumisena pidän saamaamme asiakaspalautetta ja ennätyksellisen korkealla olevaa asiakaskokemusta. Myös asiakkaidemme antama palaute Team Finland -yhteistyön hyödyistä oli historiallisen hyvä. Olemme panostaneet paljon siihen, että pystymme auttamaan innovatiivisia suomalaisia yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään tiivistämällä yhteistyötä Business Finlandin, ELY-keskusten ja ulkoministeriön kanssa, ja muutos näkyy asiakaspalautteessa myönteisesti. Onnistumisena pidän myös henkilöstömme työvirettä, joka pysyi erinomaisella tasolla muutoksista huolimatta.

Suurin haaste oli ehdottomasti toimintaympäristön dramaattinen muutos. Omassa toiminnassamme olemme varautuneet siihen, että asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelun ja rahoitusratkaisut muuttuneesta ympäristöstä huolimatta.

Millaiset ovat näkymät vuodelle 2023?

Toimintaympäristön osalta näkymät ovat valitettavan epävarmat. Kuluttajien luottamuksen voimakas lasku näkyy yritysten odotuksissa. Energian hinnan ja korkojen nousu vaikuttavat sekä kuluttajien että yritysten toimintaan. Tällä hetkellä suomalaiset yritykset eivät ole akuuteissa taloudellisissa vaikeuksissa ja Finnveran asiakkaat ovat hoitaneet vastuitaan normaaliin tapaan. Haluamme olla mahdollistamassa kasvua ja kansainvälistymistä, mutta tiedostamme, että toimintaympäristö on nyt poikkeuksellisen vaativa ja hankalasti ennustettava.

Miten vastuullisuus näkyy Finnveran pk-liiketoiminnassa?

Jo perustehtävämme on vastuullinen eli olemme olemassa siksi, että yritykset voivat aloittaa liiketoiminnan, kasvaa ja kansainvälistyä. Pk-liiketoiminnassa ryhdyimme laskemaan rahoituskantamme hiilijalanjälkeä. Ensi vuonna haluamme mennä pidemmälle, ja tuomme ESG-arvioinnin osaksi hankekäsittelyä. Se tarkoittaa, että hyödynnämme tietoa rahoitusta hakevan yrityksen vastuullisuudesta kaikista julkisista lähteistä. Jos huomaamme vakavia ongelmia, se estää rahoituksen. Tämän lisäksi pyrimme myötävaikuttamaan omilla rahoitusratkaisuillamme yrityksiin, jotka ovat ratkomassa esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia. Tuomme yritysten käyttöön ilmasto- ja ympäristölainan sekä digi- ja innovaatiolainan. Lainojen tavoitteena on edistää kestäviä investointeja ja hankkeita, joilla suomalaiset yritykset voivat auttaa ratkomaan maailmanlaajuisia vaikeita haasteita ja hakea samalla kasvua.

Juuso Heinilä
liiketoimintajohtaja, pk- ja midcap-liiketoiminta