Maat ja markkinat 2/2022: Brasilian metsäsektorilta ja Chilen vihreästä siirtymästä avautuu mahdollisuuksia suomalaisille vientiyrityksille

Latinalainen Amerikka on suomalaiselle viennille merkittävä kasvumarkkina ja alue, jossa Finnveran vientitakuille on ollut paljon kysyntää. Koronapandemian hellitettyä otettaan eteläinen Amerikka on ollut taloudellisessa nosteessa suhteessa moneen muuhun maanosaan verrattuna. Latinalaisessa Amerikassa talous ja politiikka kulkevat tiukasti käsi kädessä. Poliittisten syklien ja ideologioiden vaihtelu tekee pitkäjänteisen talouspolitiikan tekemisestä vaikeaa, mikä lisää kotimaisten vientiyritysten haasteita. Finnvera takaa suomalaisten viejien poliittisia ja kaupallisia riskejä. Markkinoiden tunteminen on erittäin tärkeää sekä viejille että vientitakuulaitokselle.

Maataloustuotteet ja raaka-aineet muodostavat Latinalaisen Amerikan talouden selkärangan. Tuotteiden viennin kysyntä on vahvistanut alueen maiden makrotaloutta, kun julkisen talouden vajeet ovat pienentyneet ja maksutaseet kääntyneet positiiviseksi. Toisaalta kohonneet energianhinnat, alhainen kuluttajakysyntä ja kaikkialla kohonnut inflaatio painavat vaakakuppia alaspäin. Energian hinnat kohtelevat maita hyvin eri tavoin riippuen siitä, onko kyseessä energian viejä vaiko tuoja.

Latinalaisessa Amerikassa huolta lisää paikallisten valuuttojen heikkeneminen, kun Yhdysvallat on jälleen alkanut nostaa korkoja, mikä houkuttelee valuuttasijoituksia palaamaan läntisille ydinmarkkinoille.

Latinalaisessa Amerikassa talous ja politiikka ovat kulkeneet tiukasti käsi kädessä. Vaaleissa äänestäjät usein reagoivat talousvaikeuksiin äänestämällä oppositiota. Pitkäjänteisen talouspolitiikan tekeminen on vaikeaa. Latinalaisen Amerikan alueella uskottavan talouspolitiikan tekeminen onkin jäänyt pitkälti instituutioiden, kuten keskuspankkien hartioille.

Positiivisesta kehityksestä kertoo, että alueen maiden instituutiot ovat kehittyneet itsenäisempään suuntaan ja ovat aiempaa vähemmän poliittisten valtasuhteiden heiluteltavissa, vaikka poliittista ohjausta edelleen esiintyykin. Myös demokratian kehitystä voidaan pitää kokonaisuutena myönteisenä, vaikka otsikoihin nouseekin usein lähinnä huonoja uutisia. Poliittinen populismi on saanut alueella vahvan jalansijan.

Brasilian talous kasvaa, mutta poliittinen epävarmuus jatkuu

Brasiliasta Suomessa uutisoidaan usein väkivalta, korruptio, populististen presidenttien toimet tai sademetsien laittomat hakkuut. Brasilia on kuitenkin myös kehittynyt ja moderni 214 miljoonan ihmisen kasvumarkkina, jonka tarpeet vastaavat erittäin hyvin suomalaisten yritysten osaamista ja tarjoavat alati kasvavan markkinan viennille Suomesta.

Brasilialaiset instituutiot ovat itsenäisiä, vahvoja ja maan regulaatioympäristö hyvä. Kääntöpuolena on byrokraattisuus. Maan hallitus ohjaa Brasilian talouspolitiikkaa, ja linjaukset vaihtuvat usein hallituksen mukana. Talouden uskottavuus rakentuu kuitenkin pitkän ajan kuluessa, ja Brasilian uskottavuus on liike-elämän ja rahoittajien silmissä varsin hyvä. Itsenäinen keskuspankki on vuosikymmeniä rakentanut rahapolitiikkaa, jonka ansiosta niin kotimaiset kuin ulkomaiset investoijat voivat luottaa, että maahan voi ja kannattaa investoida. Investoinnit puolestaan tarkoittavat lisää mahdollisuuksia tehdä kauppaa suomalaisille viejille.

Koronapandemia kuritti Brasiliaa pahasti, mutta talous toipui koronakuopasta täysin jo vuonna 2021. Vuonna 2022 IMF on nostanut maan talouskasvun ennustetta jo kahteen otteeseen nykyiseen 2,8 prosenttiin. Talouskasvun on ennustettu jatkuvan maassa myös lähivuosina, tosin hitaana.

Syksyn 2022 presidentinvaaleissa valta siirtyi jälleen oikealta vasemmalle. Talouskehityksen suhteen presidentin vaihdosta ei pidetä kovin dramaattisena. Paljon käytännön toimista riippuu hallituksesta, jota presidentti Lula parhaillaan kokoaa ennen tammikuista valtaan astumistaan. Talouspolitiikka jatkunee varsin pragmaattisena, kenties aiempaa ennustettavampana, mutta toisaalta myös linjaltaan elvyttävämpänä, jolloin maan alijäämät ja velkaantuminen tulevat kasvamaan ja aiheuttamaan epäluuloa taloudenpidon kestävyydestä. Tämä voi vaikuttaa sijoittajien luottamukseen joka taas vähentäisi elintärkeitä ulkomaisia investointeja maahan, jossa investointitarpeet ovat valtavia ja infrastruktuurin pullonkaulat yksi nopeamman talouskasvun suurimpia esteitä.

São Paulo, Brasilia.

Finnveran takuut Brasiliaan

Brasilia on perinteisesti ollut yksi suurimmista maista, joissa Finnveralla on vastuita. Tällä hetkellä Finnveran voimassa olevista vastuista ja sitovista tarjouksista Brasiliassa on peräti 2,5 miljardia euroa. Erityisen vahvasti vetää metsäsektori, jossa Brasilian metsäjätit ovat innostuneet investoimaan. Tämä avaa tilaisuuksia suomalaiselle metsäteknologian viennille. Metsäsektorin hankkeita rahoittaessaan Finnvera noudattaa tarkasti kansainvälisiä ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten kriteerejä. Toinen Finnveran rahoittama vahva vientiala Brasiliaan on ollut telesektori. Maan talous on kuitenkin suuri, ja vientimahdollisuuksia löytyy laajasti sektorista riippumatta. Finnvera voi taata vientiä monilla eri rahoitusinstrumenteilla. Maksukokemukset Brasiliasta ovat pääosin hyviä.

Chilessä murros energiasektorilla tarjoaa mahdollisuuksia vientikauppoihin

Chilessä valta vaihtui vasemmalle jo vuoden 2022 alussa. Myös Chilessä valta on vaihtunut viime vaaleissa vuorovedoin oikeistolta vasemmistolle. Demokratia toimii, mutta pitkäjänteinen suunnittelu on vaikeaa. Maan ehkä merkittävin uudistusprosessi on perustuslain uudistaminen, josta on muodostunut kunnianhimoinen ja monipolvinen prosessi. Uudistushanke lähti liikkeelle syksyn 2019 laajoista kansalaismellakoista, joiden juurisyynä oli suuri sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus. Chile on pitkään ollut Latinalaisen Amerikan vauraimpia maita, jossa tuloerot ovat kuitenkin mantereen suurimmat. Uusi perustuslakiehdotus äänestettiin kuitenkin kansanäänestyksessä kumoon syyskuussa. Uudistuksen tarpeesta ollaan laajasti yksimielisiä, mutta sisällöstä ei.

Chile on hyvin amerikkalaistyylinen yhteiskunta, jossa valtion rooli on pyritty pitämään pienenä ja jossa monet julkisen sektorin toimet, kuten vesi ja energia, on pyritty hoitamaan yksityisten sektorin ja markkinatalouden keinoin.

Chile on perinteisesti ollut energian tuoja, ainoa Latinalaisen Amerikan maa jolla ei ole omasta takaa fossiilisen energian raaka-aineita, öljyä, kaasua tai hiiltä. Energiaintensiivisen kaivosteollisuuden maalle tämä on tullut kalliiksi, ja koko kansantalous on ollut altis energiahintojen vaihtelulle. Nyt energiasektorilla on meneillään suuri murros, jossa Chile on nopealla tahdilla siirtämässä koko energiantuotantoaan vahvasti uusiutuvaan energiaan. Maa on luokiteltu yhdeksi maailman parhaista alueista aurinko- ja tuulivoimatuotannolle. Tuotanto uusiutuvilla energialähteillä on nopeasti tullut edullisemmaksi ja tehokkaammaksi kuin perinteinen fossiilienergia. Lisäksi maa on aktiivisesti käynnistämässä vihreän vedyn tuotantoa, joka on laskelmien mukaan Chilessä maailman edullisinta uusiutuvan energian tuotannon olosuhteiden ansiosta.

Meneillään oleva muutos tarjoaa valtavan potentiaalin myös suomalaisille alan toimijoille, jotka pystyvät tarjoamaan ratkaisuja uusiutuvan energiantuotannon haasteisiin, kuten energian varastointiin ja sähkön säätelyyn.

Finnveran takuut Chileen

Finnveran maavastuissa Chile on noussut viime vuosina suurimpien joukkoon, ja Finnveran vientitakuuvastuut maassa ovat jo lähes miljardi euroa. Chile on Latinalaisen Amerikan maista poikkeus, sillä korkean tulotason OECD:n jäsenenä maa kuuluu parhaimpaan (0/7 eli kehittynyt talous) maariski-luokkaan muiden länsimaiden kanssa. Paitsi että tämä kertoo vähäisestä riskistä, se tarkoittaa, että takuumaksun hinnoittelu maahan muodostuu markkinahinnasta eikä maalla ole ns. minimitakuumaksuhintaa, kuten muilla niin sanotuilla poliittisen riskin mailla. Chileen suuntautuvaan vientiin on mahdollista käyttää kaikkia vienninrahoituksen rahoitusinstrumentteja, kunhan ostajan luottoriski ja rahoitusrakenne ovat kunnossa.

Kirjoittaja:

Aluepäällikkö Mika Relander vastaa Latinalaisen Amerikan maiden seurannasta ja maapolitiikasta Finnverassa. Relander vieraili koronatauon jälkeen Brasiliassa, Chilessä, Paraguayssa ja Kolumbiassa syksyllä 2022. Finnvera tapaa säännöllisesti takaamiensa vientiluottojen luotonsaajia sekä osallistuu Team Finland -verkoston yhteisille ministerivetoisille vienninedistämismatkoille.

Finnveran maapolitiikat ja yhteyshenkilöt löytyvät maaluokituskartasta.

Lisätietoa Team Finland -verkoston palveluista.

Lue myös:

Maat ja markkinat 1/2022: Venäjän-kauppa loppui – löytyykö korvaavia vientimarkkinoita Keski-Aasiasta? | Finnvera