Content Section
Artikkelit
Maat ja markkinat -katsaus 1/2023: Nousevat taloudet Kenia ja Tansania portti Itä-Afrikan vientimarkkinoille
Kymmenessä vuodessa Kenian pääkaupunkiin Nairobiin on kohonnut korkeita lasipalatseja, ja kaupunki kuhisee elämää.
Published date
Suomen viennistä suuntautuu Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan vain noin prosentti. Itä-Afrikan maat ovat kuitenkin suomalaisille viejille helpommin lähestyttäviä kohdemaita kuin Länsi-Afrikan ranskankieliset maat. Helpoiksi toimintaympäristöiksi näitäkään maita ei kuitenkaan voi mainostaa, ja kuten aina, hyvien yhteistyökumppaneiden löytäminen on keskeistä liiketoiminnan onnistumiseksi. Suomalaisella teknologialla ja osaamisella on kysyntää Itä-Afrikan talouden kasvumaissa Keniassa ja Tansaniassa. Finnvera voi taata vientiä tapauskohtaisesti.
Kenian talous kasvaa pandemian jälkeen
Kenia on Itä-Afrikan bisneskeskus, monipuolinen ja dynaaminen talous ja siten luontainen lähtöpiste Itä-Afrikan markkinoille. Alueen rahoitus- ja talouskeskus on Nairobi, jonne myös pohjoismaiset vienninedistäjät sekä kehitysrahoittajat ovat asettuneet. Pohjoismaat hakevat myös synergiaetuja, ja Business Finland muuttaa saman katon alle Business Swedenin, Innovasjon Norgen sekä Enterprise Estonian kanssa. Etenkin Keniaan orastavia vientihankkeita on paljon vireillä.
Covid-19-pandemian jälkeen Kenian talous on kasvanut vauhdikkaasti. Pandemian negatiiviset vaikutukset ja inflaatio ovat lisänneet julkisen sektorin menoja, ja huolenaiheeksi nousee kasvanut julkinen velka, joka on jopa 68 % bruttokansantuotteesta, ja velanhoitomenojen pysyminen hallinnassa.
Demokratia ja lainsäädäntö ovat afrikkalaisittain vahvalla pohjalla, ja niitä on rakennettu entisen emämaan Iso-Britannian ”case-law” perinteeseen nojaten. Iso-Britanniasta on otettu mallia myös siinä, että pienimmänkin asian hoitamiseen tarvitaan juridista tukea, mihin Keniassa toimivien yritysten on hyvä varautua.
Syyskuussa 2022 presidentinvaaleissa voiton vei varapresidentti William Ruto, joka päihitti niukalla marginaalilla oppositiojohtaja Raila Odingan. Voitto oli täpärä, mutta oppositio hyväksyi tuloksen ja vaaliväkivallalta vältyttiin. Korruptioriski on Keniassa koholla. Entisen presidentin Uhuru Kenyattan kaudella solmitut sopimukset tullaan todennäköisesti tutkimaan korruptionäkökulmasta, joten korruptioon kuitenkin puututaan.
Tansanian kehityspotentiaali voi aueta uuden hallinnon myötä
Tansania on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyön kumppanimaa. Tansanialla on upeat luonnonvarat: mineraaleja, kaasua ja hedelmällistä maata. Maatalous on yhä talouden selkäranka, mutta maataloutta ei nähdä yritystoimintana vaan tapana ruokkia viljelijän oma perhe. Jalostusarvoa ei juurikaan Tansaniassa tuoteta.
Tansania voisi ruokkia koko mantereen, mutta maa on yhä elintarvikkeiden tuonnista riippuvainen. Maan väkiluku on noin 60 miljoonaa, ja väestönkasvu on ripeää. Koko maapalloa kurittavat kriisit – Covid-19 ja Ukrainan sota – ovat tuntuneet Tansaniassakin, mutta näkymät ovat varovaisen positiiviset. Talous on saatu kasvu-uralle ja valtionvelka on hallittavalla tasolla, eli 37 % bkt:sta.
Tansaniassa vallitsee käytännössä yksipuoluejärjestelmä. Kulloinkin vallan kahvassa oleva hallinto määrää tahdin. Nykyinen presidentti Samia Suluhu Hassan nousi valtaan varapresidentin paikalta edeltäjänsä John Magufulin menehdyttyä. Magufuli oli ristiriitainen hahmo, sillä hän oli koronaskeptikko, jonka huhutaan kuolleen koronatautiin. Hän kuitenkin aloitti useita hankkeita perusinfrastruktuurin parantamiseksi.
Naispresidentti Sansibarin saarelta onkin jatkanut maan kehittämistä parempaan suuntaan. Ulkomaisia investointeja toivotaan – tiet, satamat, sähköistys, tietoliikenneverkot kaipaavat kipeästi lisäpanostusta. Nykyhallinto vakuuttaa haluaan parantaa yritysten toimintaympäristöä. Käytännössä verotus, korruptio ja byrokratia kuristavat yhä jossain määrin yritystoimintaa ja ulkomaisia investointeja. Kansan koulutustaso on heikko, ja osaavan työvoiman puute voi muodostua pullonkaulaksi maan kehityspolulla. Kehityspotentiaalia ei ole täysin päästy vielä hyödyntämään, ja suunta voi muuttua hallinnon muuttuessa.
Finnvera osallistui elinkeinoministeri Mika Lintilän vetämään Team Finland -vierailuun Tansaniaan ja Keniaan 30.1.– 3.2.2023 yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Vierailulla oli mukana yritysvaltuuskunta koulutuksen, digitalisaation ja ympäristöteknologian aloilta. Ovia avattiin ministerin avulla sekä ministeriöiden että yksityisen sektorin edustajien suuntaan. Kuvassa vasemmalta Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola, elinkeinoministeri Mika Lintilä ja Suomen Kenian-suurlähettiläs Pirkka Tapiola avaamassa Business Finlandin Nairobin-toimistoa.
Näillä ehdoilla Finnvera voi taata vientiä Keniaan ja Tansaniaan
Finnveran mahdollisuus kattaa yritysten vientiin liittyviä riskejä perustuu maaluokituksiin ja maapolitiikkaan. Kenia ja Tansania ovat molemmat maita, joihin sovelletaan rajoittavaa maapolitiikkaa. Jos maksuaika on 2 vuotta tai enemmän, Finnvera arvioi tapauskohtaisesti, voidaanko takauksilla tai muilla vakuuksilla pienentää kauppaan liittyvää luottoriskiä.
Lyhyen maksuajan kaupoissa remburssi on suositeltava maksuinstrumentti. Jotta Finnvera voisi vakuuttaa suoraan vientiyrityksen ostaja-asiakkaaseen, on yhtiön oltava paikallisesti vahvimmasta päästä. Molempiin maihin voidaan harkita niin sanottuja PIF-luottoja (Public Sector Investment Facility), joissa yhdistyy lahjaosuus Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista sekä pankin myöntämä? luotto. Finnvera toimii PIF-järjestelyssä luottoriskin takaajana.
Finnveran uusi vientiluotto ostajalle on mahdollinen Kenian markkinoille. Tutustu vientiluottoon.
Kirjoittaja:
Eeva-Maija Pietikäinen on tiimipäällikkö Finnveran maariskien hallinnan tiimissä.
Lisätietoa Team Finland -verkoston palveluista.
Lue myös:
Jaa sivu:
