Pk-yritysbarometri: Yritysten kasvuhakuisuuden pitkä lasku taittui – kaivattua käännettä nakertavat talouden rakenteelliset haasteet, sanoo Mauri Kotamäki

Pk-yritysten näkymät ovat kaksijakoiset, mutta talous on käännepisteessä ja lähtenyt kasvuun. Tämä käy ilmi Finnveran, Suomen Yrittäjien ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämän tuoreen Pk-yritysbarometrin tuloksista. Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäen mukaan tilannetta ei voi vielä kehua hyväksi, mutta suunta on oikea. Kotamäki kiinnittää huomiota voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten seitsemän vuotta alentuneen trendin kääntymiseen. Jos kyse on aidosta kasvuhalukkuuden käänteestä eikä tilastokukkasesta, ilmiö on tärkeä Suomen talouden kannalta. Hän myös kannustaa yrityksiä kansainvälistymisen polulle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Pk-yritysbarometrin mukaan yritysten suhdanneodotukset ovat parantuneet: saldoluku sai arvon nolla, eli suhdannetilanteen parantumista odottavia yrityksiä on yhtä paljon kuin suhdannetilanteen heikentymistä ounastelevia.

– Olemme tällä hetkellä suhdanneodotusten osalta samalla tasolla kuin vuoden 2022 alkuvuodesta. Viimeiset kaksi vuotta odotukset ovat olleet selkeästi pakkasen puolella, joten nollatulosta voi pitää ihan hyvänä, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.

Kotamäen mukaan suhdannetilannetta kannattaa seurata tarkalla silmällä. Vieläkin tärkeämpää olisi kuitenkin kiinnittää huomiota talouden rakenteellisiin haasteisiin. Kotamäki sanoo, että Pk-yritysbarometrista nousee esiin joitain hyvin ainutkertaisia tietoja – sellaisia, joita muista tutkimuksista on vaikea suoraan päätellä.

Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus kääntynyt nousuun – aito ilmiö vai tilastokukkanen?

Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä on laskenut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2017 lähtien. Nyt lasku on loppunut ja voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus nousu kevään 5,4 prosentista 6,7 prosenttiin. Finnveran Kotamäen mukaan emme vielä tiedä, onko kyse pysyvästä ilmiöstä vai tilastokukkasesta. 

– Oma näkemykseni on, että kasvuhakuisten yritysten osuuden lasku on nyt pysähtynyt eli pohjakosketus on koettu. Suhdannetekijät, kuten korkotason maltillistuminen, inflaation pysyminen vakaana ja yleiset talouden odotukset vaikuttavat positiivisesti yritysten kasvuhalukkuuteen. Sen sijaan rakenteellisemmat tekijät, kuten pk-yritysten vaikeus saada rahoitusta, työvoiman saatavuuden pullonkaulat sekä riskipääomien vähäisyys vähentävät yritysten kasvuhalukkuutta, Kotamäki summaa.

Kotamäen mukaan Suomi tarvitsee kipeästi kasvuhakuisia yrityksiä, ja sitä voi pitää jopa Suomen kohtalonkysymyksenä.

– Varsinkin pienten ja nuorten yritysten kasvu tarkoittaa talouden uudistumista ja innovatiivisuuden lisääntymistä. Tarvitsemme kasvuhakuisia yrityksiä laajalla rintamalla, jotta mahdollisimman moni kasvaisi pienestä keskisuureksi. Mitä enemmän meillä on keskisuuria yrityksiä, sitä useampi niistä kasvaa myös suuriksi. Suomessa on liian vähän keskisuuria ja suuria yrityksiä, Kotamäki linjaa.

Vientiä kohti jo varhaisessa vaiheessa

Kotamäen mukaan yritykset eivät voi kasvaa kokoaan suuremmiksi pelkästään Suomessa, vaan olisi tärkeää tähyillä Suomen rajojen ulkopuolelle jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pk-yritysbarometrin mukaan noin neljännes pk-yrityksistä on tavalla tai toisella kiinnittynyt kansainvälisille markkinoille, ja vain muutama prosentti toimii pääasiallisesti ulkomaanmarkkinoilla.

– Suomen kotimarkkina on pieni ja kuluttajien ostovoima rajallinen. Katseen siirtäminen Suomen ulkopuolelle on paras tapa kasvattaa yrityksen markkinoiden kokoa. Kaikille yrityksille ei kansainvälistyminen sovi, mutta nykyistä useammalle kyllä. Esimerkiksi Ruotsissa vientiä harjoittavien mikroyritysten määrä väestöön suhteutettuna on Suomea selvästi suurempi.

Vientiin sisältyy myös aina riskejä. Pk-yritysbarometrista selviää, että reilusti alle joka kymmenes yritys on käyttänyt Team Finland -verkoston kansainvälistymispalveluja.

– Jos yritykset tuntevat viennin riskit ja työkalut negatiivisten riskien vähentämiseksi, niin hyvä. Uskallan kuitenkin väittää, ettei viennin rahoituksen työkalupakki ole kaikille yrityksille kristallinkirkas enkä ihmettele, koska kokonaisuus on kieltämättä monimutkainen, jatkaa Kotamäki.

Kotamäki kiinnittää huomiota vientikaupan yksityiskohtiin ja kannustaa vientiyrityksiä ottamaan yhteyttä Finnveran asiakaspalveluun matalalla kynnyksellä.

– Leijonanosa yrityksistä myy tuotteitaan laskulla tai ennakkomaksulla. Toimiessaan tämä on ilman muuta järkevintä. Joskus kaupan yhteydessä ostajalle myönnetty rahoitus saattaa olla kilpailuvaltti. Toisaalta jälkikäteislaskutukseen liittyy riski ostajan luottokelpoisuudesta, ja tätä riskiä on mahdollista suojata. Pääasia on, että yritykset tuntisivat vienninrahoituksen monet mahdollisuudet ja kauppakohtaisesti voisivat miettiä, mikä on tarpeellista ja mikä ei.

Lisätiedot:

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878, [email protected]

Lue myös:

Hidastuva inflaatio ja laskevat korot nostavat pk-yritysten suhdanneodotuksia | Finnvera