Finnvera-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2024

Finnvera-konserni, pörssitiedote 20.8.2024

Finnvera-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2024

Rahoituspäätösten kappalemäärä edellisvuoden tasolla, uusi vienninrahoituskysyntä vaimeampaa – katsauskauden tulos 85 miljoonaa euroa

Finnvera-konserni, yhteenveto H1/2024 (vs. H1/2023 tai 31.12.2023) 

• Tulos 85 Me (148) – Katsauskauden tulos oli liiketoiminnoittain vahva. Korkokate kasvoi 43 prosenttia ja oli 69 Me (48). Nettopalkkiotuotot kasvoivat 11 prosenttia ja olivat 101 Me (91). Viime vuosina tuloskehitykseen merkittävästi vaikuttaneet vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovaraukset pidettiin katsauskaudella ennallaan, kun vertailukaudella niitä purettiin 150 miljoonaa euroa.
• Kulu-tuotto-suhde oli erittäin hyvä ja se parani 4,4 %-yksikköä 16,4 %:iin (20,8).
• Vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahaston varat eli konsernin tappiollisten tulosten kattamiseksi käytettävissä olevat puskurivarat kasvoivat 5 % ja olivat yhteensä 2,0 Mrd. e (1,9).
• Taseen odotettavissa olevat luottotappiot olivat 1,2 Mrd. e (1,2) ja ne kasvoivat katsauskaudella 1 %.
• Toiminnalle asetettu kumulatiivinen itsekannattavuustavoite on toteutunut, kun kotimaan rahoituksen ja viennin rahoituksen tulokset lasketaan kesäkuun 2024 loppuun.
• Tulokset liiketoiminnoittain – Emoyhtiö Finnvera Oyj:n pk- ja midcap-liiketoiminnan tulos oli katsauskaudella 9 Me (15) ja suuryritykset-liiketoiminnan 53 Me (119). Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vaikutus konsernitulokseen oli 23 Me (14).
• Taseen loppusumma oli 15,4 Mrd. e (14,3) ja se kasvoi 8 %.
• Taseen ulkopuoliset sitoumukset olivat 17,6 Mrd. e (16,4) ja ne kasvoivat 7 %.
• Omavaraisuus pieneni 0,1 %-yksikköä 9,2 %:iin (9,3).
• Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-indeksi oli erittäin hyvällä tasolla ja se parani 25 pistettä 86:een (61).

Toimitusjohtaja Juuso Heinilän kommentit:

”Taloudellinen toimintaympäristö vakiintui alkuvuonna, ja pelot korkotason nousun jatkumisesta hälvenivät. Maailmantalouden näkymät ovat kohentumassa inflaation hidastumisen, korkojen laskun ja reaalitulojen kasvun vaikutuksesta. 

Finnvera myönsi tammi−kesäkuussa kotimaan lainoja ja takauksia 0,5 miljardia euroa (0,8). Euromääräiseen laskuun vuodentakaisesta vaikutti vertailukaudella myönnetty yksittäinen suuri rahoitus. Rahoituspäätösten lukumäärä oli vertailukauden tasolla, mikä osoittaa, ettei yritysten aktiviteetin lasku ole enää jatkunut, ja etenkin pk-yritykset ovat lähteneet toteuttamaan aiemmin tehtyjä investointisuunnitelmia. Vaikka kotimaan rahoituksen euromäärä laski vuodentakaisesta, myönnetty rahoitus oli edelleen koronapandemiaa edeltävää aikaa korkeammalla tasolla. Vihreän siirtymän ja digitalisaation hankkeisiin tarkoitettuja, InvestEU-takausohjelmaa hyödyntäviä ilmasto- ja digilainoja myönnettiin yhteensä 34 miljoonaa euroa (5). Ilmasto- ja digilainojen myöntäminen käynnistyi kesäkuussa 2023. Pitkään jatkuneen talouden epävarmuuden seurauksena kotimaan rahoituksen asiakkaiden maksuvaikeudet olivat edelleen koholla, joskaan tilanne ei ole hälyttävä.

Kotimaan rahoituksesta 92 prosenttia kohdistui Finnveran strategian mukaisesti aloittaville, kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille sekä investointeihin, omistajanvaihdoksiin, vienti- ja toimitushankkeisiin sekä pk-takaushankkeisiin. 

Viennin merkitys Suomen taloudelle on kiistaton, ja viennin näkymien parantumiseen kohdistuu tällä hetkellä suuret odotukset, samoin kuin koko yrityskentän kasvuun ja uudistumiseen. Finnveran viennin rahoituksen kysyntä laski alkuvuonna, ja uusia vientitakuutarjouksia annettiin vuodentakaista vähemmän. Taustalla on ennen kaikkea Suomen viennin painottuminen investointihyödykkeisiin sekä vientikysynnän lasku, joka johtuu sekä taloudellisesta toimintaympäristöstä että korkeammasta korkotasosta. Finnvera myönsi tammi–kesäkuussa vientitakuita, vientitakauksia ja erityistakauksia 1,8 miljardia euroa (3,5). Rahoituksen vuosittaiseen volyymiin vaikuttaa aina myös yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen. Toimialoista vilkkainta oli teletoimialalla, jossa solmittiin huhtikuussa Finnveran historian suurin telealan vientitakuusopimus Nokialle Intian 5G-verkon rahoittamiseksi. Vientiluottojen kysyntä oli edelleen vähäistä, ja Finnvera myönsi katsauskaudella vientiluottoja 3 miljoonaa euroa (425). Vientikaupan rahoittajana toimii yhä useammin pankki, jolle Finnvera myöntää takuun.

Finnveran tulos oli katsauskaudella liiketoiminnoittain vahva. Tammi–kesäkuun tulos oli 85 miljoonaa euroa (148). Kaikkien liiketoimintojen eli pk- ja midcap-rahoituksen, vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan ja tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n, tulokset olivat positiiviset. Pääasiassa alus- ja telakkasektoriin sekä Venäjään liittyvät vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovaraukset pidettiin ennallaan. Katsauskauden tulos on pidemmän aikavälin vertailussa erinomainen, vaikka se jää vuodentakaisesta. Vertailukauden tulos oli vientitakuutoiminnan tappiovarausten purkamisen vaikutuksesta poikkeuksellinen. Viennin rahoituksen vastuiden luottotappioriski on kuitenkin yhä korkealla, mikä saattaa vaikuttaa tulevaan tuloskehitykseen ja puskurivarojen kehitykseen.

Finnveran tehtävä on täydentää rahoitusmarkkinoita ja osaltaan mahdollistaa kasvua. Toukokuussa solmittu takausyhteistyö Euroopan investointipankin kanssa jakaa rahoituksemme riskiä midcap-yritysten kasvuhankkeissa ja investoinneissa. Pyrimme kasvattamaan suomalaisten vientiyritysten määrää ja mahdollistamaan pk-yritysten vientiä rahoituksen keinoin. Uusi vekselirahoitus on tarkoitettu koneiden ja laitteiden alle 2 miljoonan euron arvoisiin vientikauppoihin. Vuodenvaihteessa uudistunut vakuudeton pk-takaus soveltuu nyt myös yrityskauppojen rahoitukseen. Hallitusohjelmaan kirjattu Finnveraa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus on yhtiön toiminnan kehittämisen ja viennin rahoituksen kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeä.

Finnveran asiakkaiden suositteluhalukkuutta mittaava NPS-indeksi oli alkuvuonna erittäin korkealla tasolla 86 pisteessä. Hyvää asiakaskokemusta tukee myös digitalisaatio. Finnveran sähköisen asioinnin uudistus eteni alkuvuonna suunnitellusti. Jatkamme strategiamme mukaisesti rahoituksen monipuolistamista myös loppuvuonna.”

Finnvera-konserni 
Myönnetty rahoitus 1-6/2024 (vs. 1-6/2023)

• Kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset: 0,5 Mrd. e (0,8), muutos -35 %.
• Vientitakuut ja -takaukset sekä erityistakaukset: 1,8 Mrd. e (3,5), muutos -48 %.
• Vientiluotot: 0,0 Mrd. e (0,4), muutos -99 %.
  • Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen luottoriskin kattaa emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuu.
  • Vientitakuiden ja -luottojen määrän vaihteluun vaikuttaa yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen.

Vastuukanta 30.6.2024 (vs. 31.12.2023) 

Vastuut sisältävät sitovat rahoituslupaukset sekä vientitakuu- ja takaussaamiset.

• Kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset sekä vientitakuut ja -takaukset sekä erityistakaukset yhteensä 27,3 Mrd. e (26,4), muutos 4 %.
• Kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset: 3,0 Mrd. e (3,0), muutos -1 %.
• Vientitakuut ja -takaukset sekä erityistakaukset: 24,3 Mrd. e (23,4), muutos 4 %.
  • Nostetut vastuut 14,4 Mrd. e (14,2), muutos 2 %, tästä suuryritysten alus- ja telakkasektorin vastuut 7,3 Mrd. e (7,3).
  • Nostamattomat vastuut 5,8 Mrd. e (4,5) ja sitovat tarjoukset 4,1 Mrd. e (4,7) eli yhteensä 9,9 Mrd. e (9,2), muutos 8 %. Tästä suuryritysten alus- ja telakkasektorin vastuut yhteensä 4,4 Mrd. e (4,6).
• Vientiluotot: Nostetut 7,1 Mrd. e (7,3) ja nostamattomat 3,3 Mrd. e (3,7) eli sopimuskanta yhteensä 10,4 Mrd. euroa (11,0), muutos -6 %.

Taloudellinen kehitys

Finnvera-konsernin tammi–kesäkuun 2024 tulos oli 85 miljoonaa euroa (148). Tulos oli liiketoiminnoittain vahva. Tuloksesta 54 miljoonaa euroa kertyi ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja 31 miljoonaa euroa toisella neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna tulokseen vaikuttivat merkittävimmin pienempi toteutuneiden luottotappioiden määrä ja muutokset tappiovarauksissa sekä parempi korkokate. Tulokseen viime vuosina olennaisesti vaikuttaneet vientitakuiden ja erityistakausten tappiovaraukset pidettiin katsauskaudella ennallaan.

Konsernin tappiovaraukset kasvoivat tammi–kesäkuussa 16 miljoonaa euroa, kun ne pienenivät vertailukaudella 140 miljoonaa euroa. Vertailukaudella alus- ja telakkasektorin tappiovarauksia pystyttiin osittain purkamaan risteilyvarustamoiden liiketoimintanäkymien parannuttua ja vastuiden pienennyttyä, mikä alensi Finnveran luottoriskiä ja vaikutti tulokseen positiivisesti. Katsauskaudella alus- ja telakkasektorin vastuiden luottoriskin ja tappiovaraustarpeen ei arvioida merkittävästi muuttuneen. Toteutuneet luottotappiot olivat katsauskaudella 54 miljoonaa euroa (105). Katsauskaudella toteutui viennin rahoituksessa yksi isompi yksittäinen luottotappio. Kotimaan luottotappioita kattavat valtion tappiokorvaukset olivat 10 miljoonaa euroa (6). Toteutuneet tappiot ja odotettavissa olevien tappioiden eli tappiovarausten muutos, valtion tappiokorvaukset huomioon ottaen, olivat katsauskaudella yhteensä 60 miljoonaa euroa, kun vertailukaudella vastaava erä oli 42 miljoonaa euroa positiivinen.

Konsernin korkokate oli katsauskaudella 69 miljoonaa euroa (48) ja nettopalkkiotuotot 101 miljoonaa euroa (91). Korkokate ja nettopalkkiotuotot kasvoivat yhteensä 23 prosenttia. Korkokatetta paransi edellisen vuoden vastaavasta jaksosta erityisesti korkeampi markkinakorkotaso.

Emoyhtiön kotimaan toiminnan sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan puskurivarat mahdollisten tulevien tappiollisten tulosten kattamiseksi olivat kesäkuun lopussa katsauskauden tuloksen jälkeen yhteensä 1 740 miljoonaa euroa (1 676). Puskurivarat kattavat myös tytäryhtiön myöntämien vientiluottojen luottoriskin ja ne muodostuivat seuraavasti: kotimaan toiminnan rahasto 419 miljoonaa euroa (405) sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto ja tappiollista tulosta kattavan valtiontakuurahaston varat yhteensä 1 320 miljoonaa euroa (1 272). Valtiontakuurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka varoihin sisältyvät Finnveran edeltäjäorganisaatioiden toiminnasta kertyneet varat ja joka kattaa valtiontakuurahastolain mukaisesti vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiollista tulosta, jos yhtiön taseen rahaston varat eivät riitä.

Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vapaa oma pääoma oli kesäkuun lopussa 221 miljoonaa euroa (198).

Rahoituksen näkymät

Suomen talouden odotetaan toipuvan taantumasta ja kääntyvän kasvuun loppuvuoden 2024 aikana. 

Odotamme inflaation ja korkotason laskun lisäävän yritysten kasvu- ja investointihalukkuutta kotimaassa, minkä arvioidaan näkyvän myös rahoituksen määrässä. Erityisesti pienten yritysten rahoituskysyntä on kääntynyt kasvuun, mikä ennakoi käännettä. Finnveran selvityksen mukaan mikroyritysten rahoituksen saatavuus on tällä hetkellä heikompaa kuin suuremmilla yrityksillä, mistä johtuen käynnistämme loppuvuonna pilotin suorien lainojen myöntämisestä mikroyrityksille.

Kannustamme yrityksiä tarttumaan vihreän siirtymän tuomiin kasvumahdollisuuksiin muun muassa ilmasto- ja digilainojemme sekä muiden kestävän rahoituksen kannustimiemme kautta.

Vientitakuukysyntä oli alkuvuonna edellisvuoden vastaavaa jaksoa alemmalla tasolla, eikä vienninrahoituksen kysynnässä näy vielä käännettä. Investointitavaroiden vienti on jälkisyklistä, ja kysynnän kasvu näkyy vientitakuiden myöntämisessä viiveellä. Jatkamme vuodenvaihteessa käynnistynyttä vientitakuiden myöntämistä Ukrainaan osana Suomen kansallista jälleenrakennusohjelmaa.

Viennin merkitys Suomen taloudelle on suuri. Vuoden 2024 alusta Finnveraan nimetyt vientikauppojen mahdollistajat, trade facilitatorit, pyrkivät yhdistämään ulkomaisia ostajia ja suomalaisia viejiä sekä edesauttamaan kauppoja Finnveran vienninrahoituksen keinoin tiiviissä yhteistyössä Business Finlandin kanssa. Tavoitteena on myös kasvattaa keskikokoisten midcap-yritysten määrää Suomessa yhteistyössä tulevan Tesi-konsernin kanssa. Euroopan investointipankin (EIP) kanssa toukokuussa solmittu takausyhteistyö tukee mahdollisuuksia rahoittaa midcap-yritysten kasvua ja investointeja. EIP antaa Finnveralle 200 miljoonan euron takauksen midcap-yritysten rahoittamiseen.

Tulosnäkymät vuodelle 2024 ennallaan

Risteilyvarustamoiden liiketoimintanäkymät ovat parantuneet, ja konsernin vastuut risteilytoimialasta samoin kuin Venäjä-vastuut ovat pienentyneet. Katsauskaudella viennin rahoituksen luottotappioriskin ei arvioida kuitenkaan merkittävästi muuttuneen. Toukokuussa julkistetun johdon osavuotisen selvityksen Q1/2024 mukaisesti luottotappioriski on yhä korkealla, mikä saattaa aiheuttaa epävarmuutta Finnvera-konsernin vuoden 2024 tuloskehitykseen.

Lisätiedot:

Juuso Heinilä, toimitusjohtaja, puh. 029 460 2576 

Ulla Hagman, talousjohtaja, puh. 029 460 2458

Tämä pörssitiedote on tiivistelmä Finnvera-konsernin tammi–kesäkuun 2024 puolivuosikatsauksesta ja sisältää sen olennaiset tiedot. Puolivuosikatsaus on kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä pdf-tiedostona sekä saatavilla yhtiön internetsivuilta suomeksi ja englanniksi osoitteessa: www.finnvera.fi/tulosraportit.

Puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2024 (PDF) 

Jakelu:

NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi