Lamor

Lamor, alkuperäiseltä nimeltään Larsen Marine Oil Recovery, on Larsenin perheen vuonna 1982 perustama ympäristöpalveluihin ja -tuotteisiin erikoistunut yritys. Lamorin liikeidea syntyi, kun alun perin laivanvarustusliiketoiminnalle hankitulle kalustolle jouduttiin etsimään uusi käyttötarkoitus idän kaupan hiljennyttyä 1980-luvulla. Öljyntorjuntakalustolle löydettiin käyttöä vilkkaasti liikennöidyllä Itämerellä, jossa ei vielä tuohon aikaan ollut varautumiskalustoa öljyvahinkoihin.

Aluksi öljyntorjuntalaitteistoa ostettiin ulkomailta, mutta pian perustamisensa jälkeen Lamor alkoi kehittää omaa korvaavaa teknologiaa laatuun ja tilausaikoihin liittyvien ongelmien takia. Läpimurto omassa teknologiassa tapahtui vuonna 1991, kun harjakeräin öljyn keräämiseen keksittiin.

Vuonna 2021 pörssiin listautunut Lamor toimii nykyisin yli sadassa maassa kumppaniverkostonsa kautta ja kattaa jopa 40 prosenttia maailman öljyntorjuntamarkkinoiden tarpeista. Liiketoiminta on laajentunut öljyn torjunnasta laajempiin ympäristöratkaisuihin merellä ja maalla. Maaperän kunnostus- ja puhdistus-operaatiot sekä jätteen ja vesien käsittely ovat merkittävä osa Lamorin toimintaa.

Kiertotalous ja hiilijalanjäljen minimointi korostuvat tämän päivän ympäristöpalveluissa

Lamorin ratkaisut hyödyttävät monin tavoin ympäristöä ja ilmastoa. Öljyvahinkojen puhdistaminen estää öljyn haihtumisen ilmakehään ja siten kasvihuonekaasupäästöjen syntymisen. Myös kiertotalouden ratkaisuilla on yhä tärkeämpi rooli ympäristöpalveluissa.

– Lamorin jätteen ja vedenkäsittelyn ratkaisut perustuvat resurssien käytön optimointiin ja siihen, että kierrättämällä pyritään hyödyntämään jätettä mahdollisimman paljon raaka-aineena. Uudelleenkäytämme esimerkiksi prosessivesiä mahdollisimman paljon juomakelpoisen veden säästämiseksi, Lamorin toimitusjohtaja Mika Pirneskoski kertoo.

Kiertotalouden ohella ympäristöpalveluissa korostuu nyt EU-taksonomian myötä hiilijalanjäljen tai laajemmin nettovaikutusten minimointi ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Lamor kehittää asiakkaidensa kasvavaan tarpeeseen niin kutsuttuja Life Cycle Assessment -palveluita, eli dataa tuotteidensa koko elinkaaren aikaisista päästöistä.

Yritysten ympäristöinvestoinnit – pakollisesta pahasta kasvun lähteeksi

Lamor on todistanut lähietäisyydeltä muutoksen ympäristöhaasteisiin suhtautumisessa. Vielä 20–30 vuotta sitten ympäristöinvestointeja pidettiin kustannuksina, joita pyrittiin minimoimaan – pakollisena pahana. Iso muutos asenteissa tapahtui suurten öljyvahinkojen, kuten Prestigen ja Deepwater Horizonin, myötä vuosina 2000–2010, kun yritykset ja valtiot havahtuivat siihen, että vahinkoihin on oltava varautuneita tai kustannukset voivat olla valtavan suuret.

Tänä päivänä ympäristöinvestointeja ei tehdä vain varautumisen tai vahinkojen minimoimisen takia, vaan niillä halutaan tuottaa entistä enemmän positiivisia vaikutuksia. Ilmastonmuutosta torjuva vihreä siirtymä tuo mukanaan uusia kasvun mahdollisuuksia yrityksille.

Lamorille vihreä siirtymä näkyy konkreettisesti asiakkaiden merkittävänä ympäristöinvestointien lisäyksenä. Myös kehitys- ja valtiollisten rahoittajien uusi fokus kestävyys investoinneissa tukee Lamorin liiketoimintaa.

– Isojen infraprojektien rahoituksen ehtona on poikkeuksetta, että niiden negatiiviset sosiaaliset ja ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet. Luonnon monimuotoisuudelle annetaan selvästi enemmän arvoa, mikä näkyy esimerkiksi ennallistamishankkeiden lisääntymisenä. Myös öljy- ja kaasuteollisuuden yritysten jättäessä tietyt toiminnat, jälkien puhdistamiseen liittyvä bisneksemme on lisääntynyt, Pirneskoski kertoo.

Yritysrajat ylittävää yhteistyötä aitojen projektien ympärillä

Suomalainen cleantech-sektori on kasvanut viime vuosina huimasti, ja alalla on paljon kansainvälisen tason osaamista. Pirneskoski näkee suomalaisyritysten vahvuudet erityisesti nopeasti skaalautuvissa tuotteissa, eli datanhallinnassa ja sen yhdistämisessä operatiiviseen toimintaan. Ympäristöteknologian ympärille sen sijaan ei ole Suomessa kasvanut luontaista ekosysteemiä, sillä meillä ympäristön tila on ”liian hyvä”, eikä esimerkiksi vedenkäsittelyn näkökulmasta laadukas pohjavesi juurikaan vaadi puhdistustoimia.

Tänä päivänä ympäristöinvestointeja ei tehdä vain varautumisen tai vahinkojen minimoimisen takia.

Kansainvälisesti cleantechin markkinat ovat kuitenkin valtavat, mutta myös kilpailu kovaa. Tässä kilpailussa menestymiseksi Pirneskoski perään kuuluttaa suomalaisten vahvempaa yritysrajat ylittävää yhteistyötä erilaisten ekosysteemien ja yhteistarjoomien kehittämisen kautta.

– Vanha vitsi siitä, että me suomalaiset olemme ainoa kansa, joka on valmis maksamaan sata euroa siitä, että naapuri ei saa viittä kymppiä, kuvastaa kärjistetysti yritysyhteistyön tilannetta kansainvälisillä markkinoilla. Lamorilla lähtökohtana on, että yhteistyötä tehdään aitojen projektien ympärillä – ei kokouspöydissä.

Business Finlandin ekosysteemihanke globaalin muovijäteongelman ympärillä on esimerkki tällaisesta projektista, Pirneskoski kertoo.

Ilmastomyönteiset hankkeet erityisasemassa Finnveran rahoituksessa

Finnveran myöntämällä vienninrahoituksella on tärkeä rooli Lamorin kansainvälisessä menestystarinassa. Etenkin alalla olennaisten työn aikaisten takausten toimittaminen oli mahdollista pienillä resursseilla ennen yhtiön listautumista juuri Finnveran ja seniorirahoittajan ansiosta. Pirneskoski näkisi mieluusti enemmän keskikokoisia suomalaisyrityksiä kansainvälisillä areenoilla.

– Team Finlandin tilaisuuksissa maailmalla näkee useimmiten paljon joko suuryrityksiä tai pieniä aikaisen vaiheen yrityksiä – keskikokoiset yritykset puuttuvat. Tämä liittyy varmasti siihen, että midcap-yritykset ovat nähneet, miten vaikeaa kansainvälisen liiketoiminnan luominen on. Yhteistyön kautta myös pk- ja midcap-yritykset voisivat lähteä hakemaan voimakkaampaa kansainvälistä kasvua, Pirneskoski arvioi.

Vientihankkeiden mahdollistaminen rahoituksen keinoin on yksi Finnveran keskeisiä tehtäviä. Team Finland -verkoston kautta tarjolla on useita työkaluja yritysten kansainvälistymisen tukemiseen.

– Vientihankkeissa korostuvat viejän, ulkomaisten osapuolten sekä kohdemaan hyvä tunteminen ja riskinjako pankkien kanssa. Me Finnverassa pyrimme parantamaan pk- ja midcap-yritysten vientikaupan rahoitusosaamista järjestämällä maksuttomia vientikaupan rahoituspajoja, joissa käymme läpi vientikaupan rahoitusinstrumentteja ja riskiltä suojautumisen keinoja, Finnveran rahoituspäällikkö Jari Mehto kertoo.

Ilmastomyönteiset hankkeet ovat yksi Finnveran uusista strategisista painopistealueista. Tämä näkyy esimerkiksi mahdollisuutena rahoittaa tavanomaista korkeammalla osuudella vihreää siirtymää edistäviä hankkeita. Kaikkien vientitakuuhankkeiden arvioinnissa otetaan ilmasto- ja ympäristönäkökulmien lisäksi huomioon myös sosiaaliset näkökohdat.